Liejukana (Gallinula chloropus) on rantakanojen heimoon kuuluva laajalle levinnyt laji.
Liejukanalla on musta höyhenpeite ja ruskea selkä, valkea pyrstön alapuoli ja pitkittäisjuova kyljessä, punainen nokka ja nokan tyvi. Vihertävät jalat. Nuori lintu on ruskeampi, ja sen nokka ja otsakilpi ovat vihertävät. Linnun pituus on 28–40 cm, siipien kärkiväli 50–55 cm, paino 170–490 g. Soidinääni on kauas kantava, puliseva huutosarja.
Vanhin suomalainen rengastettu liejukana on ollut 5 vuotta 10 kuukautta 24 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut tanskalainen 18 vuoden 7 kuukauden ikäinen yksilö.
Liejukanaa esiintyy kaikkialla maailmassa paitsi Etelänapamantereella ja Australaasiassa. Suomessa se on harvalukuinen pesimälintu etelän rehevillä vesillä esimerkiksi Suomenojan vedenpuhdistamolla Espoossa. Satunnaisesti sitä esiintyy Oulu-Joensuu linjalla asti. Suomessa pesii noin 100 paria. Euroopassa pesii 0,9–1,2 miljoonaa paria. Pohjois-Euroopan liejukanat talvehtivat etelämpänä, Länsi- ja Etelä-Euroopassa.
Liejukanan elinympäristöä ovat rehevöityneet matalat vedet ja jätevedenpuhdistamot.
Liejukanojen pesä on "katollinen kori", joka rakennetaan maahan tiheän kasviston joukkoon. Munia tulee 2–10 kappaletta. Väriltään ne ovat kellahtavan harmaita ja punertavatäpläisiä. Molemmat vanhemmat osallistuvat hautomiseen, noin 3 viikkoa, ja poikasten hoitoon. Poikaset oppivat lentämään noin 7 viikon ikäisinä. Vuodessa syntyy 2–3 poikuetta, Suomessa 1 tai 2 poikuetta.
Liejukana syö uidessaan sekä vesikasveja että pieniä vesieläimiä kuten sammakontoukkia. Syö myös nilviäisiä, matoja, hyönteisiä, pikkukaloja, raatoja ja toisinaan muiden lintujen munia.
Liejukana (Gallinula chloropus) on rantakanojen heimoon kuuluva laajalle levinnyt laji.
