Verbenakasvit eli rautayrttikasvit (Verbenaceae) on kasvien heimo, jonka luokitus on ollut häilyväistä. Monet sen kasvit on siirretty heimoon Lamiaceae. Siihen on kuulunut noin 90 sukua joissa on lähes kolmetuhatta lajia: puita, pensaita ja ruohovartisia kasveja.[1] Nykyään sukujen määrä on vähentynyt 31:een, lajien 918:aan.[2]
Verbenakasvit ovat köynnöksiä, pensaita tai puita, harvemmin moni- tai yksivuotisia ruohoja, usein aromaattisia. Varret ovat usein nelikulmaiset. Lehdet ovat vastakkaisia ja sahalaitaisia. Kukat ovat usein melko heikosti vastakohtaisia, sijaitsevat tertuissa tai mykeröissä, ja verhiö ja teriö ovat selvästi erillään toisistaan (välissä tilaa); teriö on torvimainen. Heteet ovat vaihtelevassa määrässä palhottomia. Emiön sikiäimessä on neljä siemenaihetta, ja vartalo on tavallisesti lyhyt, luotti tavallisesti pallomainen. Hedelmä on verhiön peitossa.[3]
Heimo on trooppinen, mutta on levinnyt myös lämpimänlauhkeille alueille. Enemmistö lajeista kasvaa Etelä-Amerikassa. Euroopassa lienee yksi ainoa alkuperäinen laji, rohtoverbena eli rohtorautayrtti (Verbena officinalis)[4]. [5]
Verbenakasvien 31 sukua ja 918 lajia ryhmitellään kymmeneksi tribukseksi:[6]
Tunnettuja lajeja ovat:
Kirjotulikruunu (Lantana camara).
Sitruunaverbena (Aloysia triphylla).
Kultakastepensas (Duranta erecta).
Sinipotkurikukka (Petrea volubilis).
Cayennenpiiskayrtti (Stachytarpheta cayennensis).
Verbenakasvit eli rautayrttikasvit (Verbenaceae) on kasvien heimo, jonka luokitus on ollut häilyväistä. Monet sen kasvit on siirretty heimoon Lamiaceae. Siihen on kuulunut noin 90 sukua joissa on lähes kolmetuhatta lajia: puita, pensaita ja ruohovartisia kasveja. Nykyään sukujen määrä on vähentynyt 31:een, lajien 918:aan.