Kilpipäiset (Cephalocarida) on yksi kuudesta äyriäisten luokasta. Kilpipäiset kuvattiin tieteellisesti vasta 1950-luvulla, ja niitä tunnetaan vain kymmenkunta lajia, jotka luetaan kaikki samaan heimoon Hutchinsoniellidae. Kilpipäiset ovat pienikokoisia (alle 3 mm) merieläimiä, jotka elävät pohjasedimentin pinnassa erityyppisillä pohjilla vuorovesivyöhykkeestä 1500 metrin syvyyteen.
Kilpipäisillä on suuri pää. Toisin kuin kaikilla muilla aikuisilla äyriäisillä kilpipäisten varsinaiset tuntosarvet ovat suun takapuolella. Ne syövät merenpohjan hajoavaa eloperäistä ainesta.
Kilpipäiset (Cephalocarida) on yksi kuudesta äyriäisten luokasta. Kilpipäiset kuvattiin tieteellisesti vasta 1950-luvulla, ja niitä tunnetaan vain kymmenkunta lajia, jotka luetaan kaikki samaan heimoon Hutchinsoniellidae. Kilpipäiset ovat pienikokoisia (alle 3 mm) merieläimiä, jotka elävät pohjasedimentin pinnassa erityyppisillä pohjilla vuorovesivyöhykkeestä 1500 metrin syvyyteen.
Kilpipäisillä on suuri pää. Toisin kuin kaikilla muilla aikuisilla äyriäisillä kilpipäisten varsinaiset tuntosarvet ovat suun takapuolella. Ne syövät merenpohjan hajoavaa eloperäistä ainesta.
Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
