Vochysiaceae on pieni trooppinen puuheimo koppisiemenisten Myrtales-lahkossa, johon mm. myrttikasvit (Myrtaceae) kuuluvat.
Vochysiaceae-kasvit ovat puita, joihin kerääntyy alumiinia, ja joissa on kivi- ja limasoluja. Karvoitus on usein ruskea ja karvat ovat tavallisesti yksisoluisia, harvoin T:n muotoisia tai tähtikarvoja. Lehdet ovat vastakkaisia, ehyitä, nahkeita, korvakkeellisia; toisinaan korvakkeet ovat rauhasmaisia. Lehden sivusuonet muodostavat silmukoita lavan laitaan. Kukinto on pääasiassa varsipäätteinen ja koostuu viuhkoista. Kukat ovat melko kookkaita ja voimakkaasti vastakohtaisia tai epäsymmetrisiä. Verhiö on tyvestään yhdislehtinen ja yksi verholehti on muita kookkaampi ja siinä on mettä sisältävä kannus; suvussa Korupodendron on kolme terälehtimäistä verholehteä. Terälehtien luku on supistunut yhteen, harvemmin kolmeen, tai niitä on viisi; ne ovat erikokoisia. Heteitä on vain yksi lyhytpalhoinen ja pitkäpontinen, joskus on myös kaksi joutohedettä. Yhdislehtinen ja aluksi kehänalainen, kypsyneenä kehänpäällinen sikiäin koostuu kolmesta tai neljästä emilehdestä, ja luotti on pistemäinen tai lähes pallomainen. Hedelmä on samaramainen eli siivellinen pähkylä tai selkäluomainen kota. Siemenet ovat siivellisiä.[1]
Heimo kasvaa trooppisen Amerikan alangoilla lukuun ottamatta Erismadelphus- ja Korupodendron-sukua, jotka kasvavat läntisessä Afrikassa.[1]
Heimon asema Myrtales-lahkon sukupuun se haara, johon heimo kuuluu, voidaan ilmaista kaavalla (Vochysiaceae + Myrtaceae) + {Melastomataceae + [Crypteroniaceae + (Alzataeaceae + Penaeaceae)]}. Kehityshaaran ominaisuus on vihkomainen kukinto tai ainakin osakukinnot ovat viuhkomaisia. Kaavasta näkyy, että lähin sukulaisheimo on myrttikasvit (Myrtaceae), jonka kanssa Vochysiaceae muodostaa pienemmän evoluutiohaaran, jota luonnehtivat yksi- tai kaksisoluiset karvat, verhiön ja teriön limittäisyys kukan ollessa sulkeutuneena, sikiäimen päähän painunut vartalo ja kota-hedelmä.[1]
Vochysiaceae käsittää seitsemän sukua ja 190 lajia. Runsaslajisimmat suvut ovat Vochysia (100 lajia) ja Qualea (60 lajia). Sukujen keskinäiset sukulaisuudet ovat epäselviä. Kaksi tribusta voidaan erottaa: Erismieae käsittää amerikkalaisen Erisma-suvun ja länsiafrikkalaiset suvut Erismadelphus ja Korupodendron ja on monofyleettinen. Loput suvut kuuluvat tribukseen Vochysieae, joka todennäköisesti ei ole kuitenkaan monofyleettinen.[1]
Heimo on aiemmin vastakohtaisten ja kannuksellisten kukkiensa vuoksi yhdistetty sellaisten heimojen yhteyteen, joita ei enää pidetä sen sukulaisina. Takhtajanin (1997) Vochysiales-lahko käsitti mm. heimot Malpighiaceae (nykyään lahkossa Malpighiales), Tremandraceae (nykyään Oxalidales-lahkon heimossa Elaeocarpaceae) ja Krameriaceae (nykyään lahkossa Zygophyllales). Cronquistin (1981) Polygalales-lahko oli vielä epäyhtenäisempi.[1]
Heimon suvut ovat Callisthene Mart., Erisma Rudge, Erismadelphus Mildbr., Qualea Aubl., Ruizterania Marc.-Berti, Salvertia A.St.-Hil. ja Vochysia Aubl.[2]
Callisthene minor.
Erisma calcaratum.
Qualea dichotoma.
Salvertia convallariodora.
Vochysiaceae on pieni trooppinen puuheimo koppisiemenisten Myrtales-lahkossa, johon mm. myrttikasvit (Myrtaceae) kuuluvat.
.jpg)
.jpg)
