Metsäimarre (Gymnocarpium dryopteris, syn. Lastrea dryopteris, Dryopteris linnaeana ja Thelypteris dryopteris) on pohjoisen pallonpuoliskon havu- ja lehtimetsävyöhykkeillä varsin yleinen pehmeälehtinen saniainen. Laji on tavanomainen koko Suomessa.
Metsäimarre kasvaa 10–30 cm korkeaksi. Kasvin maavarsi on pitkä ja hento, väriltään musta ja kiiltävä. Lehden ruoti on 2–3 kertaa lavan pituinen, kalju tai harvasuomuinen. Vaaleanvihreät lehdet ovat yksittäin, lehden lapa on kalju tai joskus harvaan nystykarvainen, pituuttaan leveämpi, kolmiomainen ja kahteen kertaan parilehdykkäinen. Kolmiomainen tyvilehdykkä on melkein lehden kärkiosan kokoinen. Pikkulehdykät ovat pitkulaisia ja pariosaisia tai parijakoisia. Itiöpesäkeryhmät ovat pyöreitä ja katesuomuttomia. Metsäimarteen itiöt kypsyvät Suomessa heinä-elokuussa.[1]
Metsäimarre voi risteytyä idänimarteen (G. continentale) kanssa.[1]
Metsäimarteen levinneisyysalue kattaa lähes koko Euroopan aivan läntisimpiä ja eteläisimpiä osia lukuun ottamatta. Esiintymisalue jatkuu läpi keskisen Venäjän Tyynellemerelle saakka. Pohjois-Amerikan puolella lajia tavataan Alaskasta Kanadan kautta Grönlantiin asti.[2] Suomessa metsäimarre on yleisimpiä saniaislajeja ja sitä tavataan koko maassa.[3]
Metsäimarre kasvaa kosteissa kangasmetsissä, lehdoissa, soistuneissa metsissä ja korvissa. Sitä tavataan myös kosteilla kallioilla ja louhikoissa.[1] Tyypillisiä kasvupaikkoja ovat esimerkiksi mustikkatyyppiin kuuluvat tuoreet kankaat. Laji viihtyy hyvin varjoisissa paikoissa, missä monilla muilla kasveilla on kasvuvaikeuksia.[4] Metsäimarre on ei sovi eläinten ravinnoksi, joten se säästyy kasvupaikoillaan villieläinten näykkimiseltä.[4]
Metsäimarre (Gymnocarpium dryopteris, syn. Lastrea dryopteris, Dryopteris linnaeana ja Thelypteris dryopteris) on pohjoisen pallonpuoliskon havu- ja lehtimetsävyöhykkeillä varsin yleinen pehmeälehtinen saniainen. Laji on tavanomainen koko Suomessa.
