Piikkinahkaiset (Echinodermata) on eläinkunnan pääjakso. Ne ovat säteittäisesti symmetrisiä, yleensä viisiulokkeisia ja elävät merissä, yleensä pohjaeläiminä. Piikkinahkaiset ovat yleensä yksineuvoisia eli sukupuolet ovat erilliset. Toukkavaiheessa ne ovat kaksikylkisiä, ripsekkäitä ja muistuttavat esiselkäjänteisten toukkia.
Piikkinahkaisia tunnetaan noin 6 300 nykyisin elävää lajia. Ne jaetaan viiteen luokkaan: merililjat, meritähdet, käärmetähdet, merisiilit ja merimakkarat. Lisäksi erotetaan ainakin seitsemän vain fossiileina tunnettua luokkaa. Piikkinahkaiset ovat jälkisuisten (Deuterostomia) toiseksi suurin pääjakso selkäjänteisten jälkeen.
Ihossa on tukirangaksi yhtyneitä kalkkilevyjä ja piikkejä sekä pihtimäisiä elimiä, jotka pitävät ihon puhtaana. Piikkinahkaiset liikkuvat vesiputkilojärjestelmän avulla. Siinä on rengaskanava, josta johtaa ulos siivilälevyyn päättyvä kivikanava ja jokaiseen haaraan sädekanava. Tämä haaroittuu edelleen lukuisiksi imujaloiksi, joita eläin voi liikutella muuttamalla veden painetta putkilostossa. Sisäelimet ovat säteittäisesti haaroissa, ja suun ympärillä nystyrämäisiä kovettumia. Hengityseliminä ovat kidukset, merimakkaroilla peräsuoleen liittyvät vesikeuhkot.
Piikkinahkaiset (Echinodermata) on eläinkunnan pääjakso. Ne ovat säteittäisesti symmetrisiä, yleensä viisiulokkeisia ja elävät merissä, yleensä pohjaeläiminä. Piikkinahkaiset ovat yleensä yksineuvoisia eli sukupuolet ovat erilliset. Toukkavaiheessa ne ovat kaksikylkisiä, ripsekkäitä ja muistuttavat esiselkäjänteisten toukkia.
Piikkinahkaisia tunnetaan noin 6 300 nykyisin elävää lajia. Ne jaetaan viiteen luokkaan: merililjat, meritähdet, käärmetähdet, merisiilit ja merimakkarat. Lisäksi erotetaan ainakin seitsemän vain fossiileina tunnettua luokkaa. Piikkinahkaiset ovat jälkisuisten (Deuterostomia) toiseksi suurin pääjakso selkäjänteisten jälkeen.
