Täplälampikorento (Leucorrhinia pectoralis) on Euroopan unionin luontodirektiivin neljännessä liitteessä mainittu sudenkorentolaji. Se on rauhoitettu Suomessa.[2]
Täplälampikorento muistuttaa muita lampikorentolajeja, mutta on yleisvaikutelmaltaan näitä rotevampi. Yleisväriltään se on mustan ja tummanpunaisen kirjava. Koiraan takaruumiin yläpinnalla on suuria oransseja laikkuja, jotka tummuvat myöhemmin ja takaruumiin tyvi on punainen. Sukukypsillä yksilöillä takaruumiin seitsemännen jaokkeen yläpinnalla on laaja, kirkkaan sitruunankeltainen täplä. Nuoret naaraat muistuttavat niin paljon isolampikorentoa että niiden varma määritys saattaa vaatia genitaalien tarkastelua.[3][4] Takaruumiin pituus on 25–27 mm.[5]
Täplälampikorento on levinneisyydeltään itäinen laji, jota tavataan Keski-Euroopasta ja Etelä-Skandinaviasta Keski-Aasiaan. Suomessa sitä tavataan etelärannikon tuntumasta sekä monin paikoin maan eteläosista. Se on selvästi harvinaisempi kuin muut lampikorennot.[3] Merkittävimpiä esiintymisalueita ovat Päijät-Häme, Kymenlaakso sekä Suomenlahden rannikko.[5] Levinneisyys painottuu maan kaakkoisosiin.[4]
Täplälampikorento on paikoittainen ja harvinainen runsaskasvuisten vesistöjen asukki. Se suosii suojaisia vesiä, joilla on runsaasti vesikasvillisuutta ja erityisesti umpeenkasvavia laajoja vesistöjä. Umpeenkasvun edetessä laji kuitenkin jättää vesialueen ja siirtyy uusille elinpaikoille. Korentojen lento alkaa kesäkuun alkupuolelta ja jatkuu heinäkuun puoleenväliin.[3][5] Suomessa toukan kehitys kestää ilmeisesti kaksi vuotta, etelämpänä vain vuoden.[4]
Korennon rauhoittaminen luontodirektiivillä edellyttää sen tiukkaa suojelua, joten myös lajin elinpaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Korento voi kuitenkin hyötyä esimerkiksi järvien niitoista ja ruoppauksista.[5]
Täplälampikorento (Leucorrhinia pectoralis) on Euroopan unionin luontodirektiivin neljännessä liitteessä mainittu sudenkorentolaji. Se on rauhoitettu Suomessa.
