Pontederiaceae

Vesihyasinttikasvit (Pontederiaceae) on koppisiemenisten yksisirkkaisiin kuuluva kasviheimo.

Tuntomerkit

Vesihyasinttikasvit ovat vesi- tai suokasveja, tavallisesti monivuotisruohoja, joiden soluissa on oksalaattikiteitä. Lehtiasento on kierteinen tai kierteisesti kaksirivinen eli distikkinen, harvoin kiehkurainen. Lehtilapa on leveä, ja aluksi se ympäröi vanhemman lehden ruotimaisen osan; joskus lapa on tasasoukka. Sivusuonet ovat poikittaisia lavan pituusakseliin nähden, ja tuppi on avonainen tai umpinainen, ja siinä on usein pitkä kieleke. Lehdessä on erityskarvoja. Kukinnossa on kaksi suojuslehteä. Kukat ovat avoinna vain yhden päivän, ja niissä esiintyy yleisesti kolmevartaloisuutta (tristylia), vinovartaloisuutta (enantiostylia) ja vastakohtaisuutta (monosymmetria). Kehälehdet ovat toisinaan kookkaat, vetistyvät ja enimmäkseen siniset tai keltaiset sekä enemmän tai vähemmän yhtyneet. Heteet kiinnittyvät kehälehtiin ja ovat keskenään eripituisia; joskus kukassa on kaksi joutohedettä. Palhot ovat karvaisia, joskus siipipalteisia. Sikiäimessä on tavallisesti mesirauhasia (nektaarioita). Hedelmä on kota, harvoin pähkylä. Kromosomiluku n = (7) 8(–13).

Levinneisyys

Vesihyasinttikasvien levinneisyys on pääasiassa trooppinen ja keskittyy trooppiseen Amerikkaan; Euroopasta ne kokonaan puuttuvat.^[1]

• Eichhornia azurea -vesihyasintti.

• Heteranthera limosa -karttulehti.

• Monochoria vaginalis.

Luokittelu

Vesihyasinttikasveihin kuuluu yhdeksän sukua ja 33 lajia. Runsaslajisin on karttulehtien suku (Heteranthera) 11 lajillaan. Läheisin sukulainen on kenguruntassukasvien heimo (Haemodoraceae).

Suvut ovat:^{[2] [3]}

• Eichhornia Kunth – vesihyasintit
• Eurystemon Alexander
• Heteranthera Ruiz & Pav. – karttulehdet
• Hydrothrix Hook.f.
• Monochoria C.Presl
• Pontederia L. – soikot
• Reussia Endl.
• Scholleropsis H.Perrier
• Zosterella Small

Käyttö

Koristekasveina lammissa ja kasvihuonealtaissa viljellään vesihyasinttia (Eichhornia crassipes) ja herttasoikkoa (Pontederia cordata). Monet lajit tuottavat taloudellisia tappioita rikkakasveina tukkiessaan kastelukanavia ja jopa laivaväyliä. Ongelmallisin on em. vesihyasintti, joka on levinnyt hyvin laajalle tropiikissa. Riisipeltojen rikkakasveja ovat Heteranthera limosa ja H. reniformis Yhdysvalloissa, Pontederia rotundifolia (syn. Reussia rotundifolia) ja herttasoikko Etelä-Amerikassa, Eichhornia natans Afrikassa ja Monochoria vaginalis Aasiassa. Monochoria-lajien lehtiä käytetään myös vihanneksina Aasiassa.^[4]

Lähteet

• Kasvien maailma. Otavan iso kasvitietosanakirja, osa 5. - Otava, Helsinki, 1981. ISBN 951-1-06363-4
• Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.

Viitteet

Aiheesta muualla

• Tuntomerkkejä espanjaksi, kuvia: http://www.thecompositaehut.com/www_tch/webcurso_spv/familias_pv/pontederiaceae.html