Monnit (Siluridae) on monnikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan Euroopasta ja Aasiasta makeista vesistä. Eräitä monnilajeja pidetään akvaariokaloina.
Varhaisimmat monnien heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu mioseenikaudelle. Nykyään heimoon luetaan kuuluvaksi 11–12 sukua ja 94–97 lajia.[1][2] Ruumiinrakenteeltaan monnilajit ovat pitkulaisia. Heimon suurin laji monni (Silurus glanis) voi saavuttaa 3–5 metrin pituuden. Tyyipllisiä piirteitä ovat kuonon 2 tai 3 viiksisäieparia, hyvin pienikokoinen selkäevä ja pitkä peräevä. Monnilajeilla ei ole rasvaevää. Vatsaevät ovat heimon kaloilla usein pienet tai puuttuvat kokonaan. Kryptopterus- suvun lajeilla ja nuorilla Ompok-suvun lejilla ruumis on läpikuultava.[1][3][4]
Monnilajeja tavataan Euroopasta 2 lajia: monni (Silurus glanis), jota tavataan reinistä itään ja kreikanmonni (Silurus aristotelis). Loppuja heimon kaloista tavataan Aasiasta, jossa niiden levinneisyysalue ulottuu Pakistanista ja Intiasta Kiinan, Japaniin ja Korean niemimaalle. Monnilajit ovat makeanveden kaloja, jotka toisinaan voivat elää myös murtovedessä. Monet niistä, kuten monni ja täplälasimonni (Ompok bimaculatus) ovat tärkeitä ruokakaloja. Akvaarioissa suosittuja ovat Kryptopterus - ja Ompok-sukujen lajit.[3][1][4]
Monnit (Siluridae) on monnikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan Euroopasta ja Aasiasta makeista vesistä. Eräitä monnilajeja pidetään akvaariokaloina.
