Vaeltajasimpukka (Dreissena polymorpha) on pienikokoinen, ensisijaisesti sisävesissä elävä simpukkalaji. Se on levinnyt vieraslajina moniin luontaisen elinalueensa ulkopuolella sijaitseviin vesistöihin, ja sitä pidetään maailmanlaajuisesti yhtenä sadasta haitallisimmasta vieraslajista.[2]
Vaeltajasimpukka kasvaa 15–30 mm pitkäksi. Kuoren muoto on ympyrän sektorin kaltainen. Väritys vaihtelee, lajista on kellanruskea, punaruskea ja ruskeavalkoraitainen värimuoto. Näistä raidallinen on yleisin.
Vaeltajasimpukka on alkujaan kotoisin Kaakkois-Euroopasta Mustanmeren ja Kaspianmeren alueen järvistä. Itämeren alueelle se levisi jo 1800-luvulla laivojen mukana. 1900-luvun lopulla se on edelleen levinnyt toisten laivojen mukana Pohjois-Amerikan Suurille järville.[3] Nykyisin sitä tavataan 40 %:ssa Yhdysvaltojen sisävesireiteistä.[4] Suomen vesialueilla Suomenlahden itäosissa sen havaittiin lisääntyvän 1990-luvun lopussa.[5]
Vaeltajasimpukat kiinnittyvät pohjan rakenteisiin ja toisiinsa ryppäiksi ja voivat muodostaa yhtenäisiä simpukkamattoja. Ne voivat tukkia vedenalaisia putkia ja haitata veneillä liikkumista. Yhdysvalloissa lajin on arvioitu aiheuttaneen jo kymmenien miljardien tappiot.[6]
Vaeltajasimpukka (Dreissena polymorpha) on pienikokoinen, ensisijaisesti sisävesissä elävä simpukkalaji. Se on levinnyt vieraslajina moniin luontaisen elinalueensa ulkopuolella sijaitseviin vesistöihin, ja sitä pidetään maailmanlaajuisesti yhtenä sadasta haitallisimmasta vieraslajista.
