Ruskosädekaisla (Cyperus rotundus) on sarakasvien heimoon kuuluva monivuotinen papyruskaislan sukulaislaji.[2]
Ruskosädekaislan pystyt varret kasvavat 30-40 cm korkeiksi. Niiden poikkileikkaus on kolmiomainen. Lehdet lähtevät varren alaosasta kolmen lehden ryhmissä. Ne ovat tummanvihreitä, sileitä ja kiiltäviä. Niiden pituus on 20-30 cm ja leveys 2-10 mm.[3]
Kasvi leviää maavarsien avulla. Siellä missä maavarsi ulottuu maan pintaan, siihen voi kehittyä pyöreä maasilmu, josta varret ja juuret lähtevät. Laji voi kasvattaa myös mukuloita, joihin se säilöö tärkkelystä ja joista voi kasvaa uusia kasviyksilöitä. Mukulat ovat 1-3,5 cm pitkiä, aluksi valkoisia ja meheviä, myöhemmin kovia ja ruskeita. Näistä mukuloista laji on saanut tieteellisen nimensä rotundus, pyöreä.[3]
Kukinnot kasvavat varsien päähän. Ne muodostuvat 3-9 eri mittaisesta varsiosasta, joiden päässä on punertavanruskeita noin 3,5 senttiä pitkiä pikkuoksia, joissa on 10-40 terälehdetöntä kukkaa. Kukinnon punaruskea väri on varmin tapa erottaa ruskosädekaisla keltakukkaisesta lähilajista kultasädekaisla (Cyperus esculentus).[3]
Ruskosädekaislaa tavataan lähes koko maailmassa pohjoisimpia alueita lukuun ottamatta. Euroopassa sen levinneisyysalueen pohjoisraja on Keski-Euroopassa.[1]
Ruskosädekaisla kasvaa rannoilla ja moissa kosteikoissa. Se pärjää myös alueilla, joka ovat vain osan vuodesta kosteita, ja kestää maan muokkausta hyvin. Niinpä sitä tavataan joutomailla, ja kosteilla viljelysmailla. Siitä voi kehittyä haitallinen rikkaruoho.[1]
Ruskosädekaislan mukuloita on käytetty rohtoina Intian, Japanin ja Kiinan perinteisessä lääketieteessä. Sen tehoa ei ole tutkittu länsimaisessa lääketieteessä edellytettävillä tavoilla.[4]
Ruskosädekaisla (Cyperus rotundus) on sarakasvien heimoon kuuluva monivuotinen papyruskaislan sukulaislaji.
