Alveolata eli alveolaatit on Chromalveolata-kuntaan kuuluva kaari, johon kuuluu yksisoluisia eliöitä. Pääjakso jakautuu kolmeen selkeään lähinnä alajakson tai alakaaren tasoiseen taksoniin, joihin kuuluvat eliöt eivät yksisoluisuutta lukuun ottamatta ulkoisilta ominaisuuksiltaan muistuta toisiaan. Niiden yhteinen kehityshistoria ja sukulaisuussuhteet voidaan kuitenkin todeta geneettisten ja solun hienorakenteeseen perustuvien yhteisten piirteiden perusteella. Solukalvossa on lajiryhmälle ominaisia litistyneitä onteloita, jotka panssarilevien kehityslinjassa ovat kehittyneet solua suojaavaksi panssariksi.
Alveolaatteihin kuuluvat panssarilevät, itiöeläimet ja ripsieläimet. Panssarilevät ja itiöeläimet ovat todennäköisesti läheisempää sukua toisilleen kuin ripsieläimet niille.
Noin puolet tunnetuista panssarilevälajeista on hankkinut kyvyn yhteyttää ottamalla endosymbionteiksi ilmeisesti yksisoluisia ruskeita leviä, jotka ovat sittemmin evoluution kuluessa surkastuneet ja muuttuneet kolmikalvoisiksi plastideiksi. Panssarilevät voivat elintavoiltaan olla sekä omavaraisia että toisenvaraisia eliöitä. Myös yhteyttävät panssarilevät voivat kyetä syömään bakteereja ja muita pieniä eliöitä.
Itiöeläimet ovat elintavoiltaan eläimissä eläviä loisia. Niiden kehityslinjassa yhteyttävä plastidi on surkastunut edelleen ja menettänyt yhteyttämispigmenttinsä ja siten kyvyn yhteyttää. Näitä itiöeläimillä tavattavia omalaatuisia plastideja kutsutaan apikoplasteiksi. Itiöeläimet aiheuttavat monia pahoja sairauksia, esimerkiksi malariaa ja toksoplasmoosia.
Ripsieläimet ovat toisenvaraisia eliöitä, jotka käyttävät ravinnokseen bakteereita ja muita pieniä yksisoluisia. Niitä esiintyy runsaasti vedessä ja märissä ympäristöissä.
Kehityshistoriallisesti alveolaatit voidaan määritellä kasveiksi, vaikka osa niistä onkin menettänyt niillä aiemmin olleen lehtivihreän. Siksi itiöeläimille on ehdotettu myös epävirallista suomenkielistä nimitystä "kärkikartioiset" ja ripsieläimille epävirallista suomenkielistä nimitystä "ripsieliöt".[2]
Alveolata eli alveolaatit on Chromalveolata-kuntaan kuuluva kaari, johon kuuluu yksisoluisia eliöitä. Pääjakso jakautuu kolmeen selkeään lähinnä alajakson tai alakaaren tasoiseen taksoniin, joihin kuuluvat eliöt eivät yksisoluisuutta lukuun ottamatta ulkoisilta ominaisuuksiltaan muistuta toisiaan. Niiden yhteinen kehityshistoria ja sukulaisuussuhteet voidaan kuitenkin todeta geneettisten ja solun hienorakenteeseen perustuvien yhteisten piirteiden perusteella. Solukalvossa on lajiryhmälle ominaisia litistyneitä onteloita, jotka panssarilevien kehityslinjassa ovat kehittyneet solua suojaavaksi panssariksi.
Alveolaatteihin kuuluvat panssarilevät, itiöeläimet ja ripsieläimet. Panssarilevät ja itiöeläimet ovat todennäköisesti läheisempää sukua toisilleen kuin ripsieläimet niille.
Noin puolet tunnetuista panssarilevälajeista on hankkinut kyvyn yhteyttää ottamalla endosymbionteiksi ilmeisesti yksisoluisia ruskeita leviä, jotka ovat sittemmin evoluution kuluessa surkastuneet ja muuttuneet kolmikalvoisiksi plastideiksi. Panssarilevät voivat elintavoiltaan olla sekä omavaraisia että toisenvaraisia eliöitä. Myös yhteyttävät panssarilevät voivat kyetä syömään bakteereja ja muita pieniä eliöitä.
Itiöeläimet ovat elintavoiltaan eläimissä eläviä loisia. Niiden kehityslinjassa yhteyttävä plastidi on surkastunut edelleen ja menettänyt yhteyttämispigmenttinsä ja siten kyvyn yhteyttää. Näitä itiöeläimillä tavattavia omalaatuisia plastideja kutsutaan apikoplasteiksi. Itiöeläimet aiheuttavat monia pahoja sairauksia, esimerkiksi malariaa ja toksoplasmoosia.
Ripsieläimet ovat toisenvaraisia eliöitä, jotka käyttävät ravinnokseen bakteereita ja muita pieniä yksisoluisia. Niitä esiintyy runsaasti vedessä ja märissä ympäristöissä.
Kehityshistoriallisesti alveolaatit voidaan määritellä kasveiksi, vaikka osa niistä onkin menettänyt niillä aiemmin olleen lehtivihreän. Siksi itiöeläimille on ehdotettu myös epävirallista suomenkielistä nimitystä "kärkikartioiset" ja ripsieläimille epävirallista suomenkielistä nimitystä "ripsieliöt".
