Partamadot (Pogonophora) on nivelmatoihin kuuluva meressä elävien matojen ryhmä, jonka asema eläinkunnan järjestelmässä on pitkään ollut kiistanalainen.
Partamadot ovat syvänmeren eläimiä, joita elää kaikissa valtamerissä, useimmiten 1 000–10 000 m:n syvyyksissä. Suurin osa noin 150 tunnetusta lajista on läntiseltä Tyyneltämereltä, jossa niitä on tutkittu eniten. Eri matolajien pituus vaihtelee puolesta sentistä kolmeen metriin. Suurin laji on valtamerten keskiselänteiden mustien savuttajien yhteydssä elävä jättiputkimato Riftia pachyptila.
Partamadot saavat ravintonsa symbioottisilta bakteereilta, jotka hajottavat orgaanisten ravinteiden rikkisidoksia.
Partamadot on aiemmin luettu joko erilliseksi eläinkunnan pääjaksoksi tai nivelmatojen alaiseksi luokaksi. Nykykäsityksen mukaan ne kuitenkin kuuluvat osana monisukasmatojen luokkaan, jossa ne muodostavat joko oman lahkonsa (Pogonophora) tai vieläkin alemman yksikön osana Sabellida-alalahkon Siboglinidae-heimoa. Tähän samaan yksikköön on yhdistetty myös aiemmin erillisenä luokkana pidetty Vestimentifera-matoryhmä.
Partamadot (Pogonophora) on nivelmatoihin kuuluva meressä elävien matojen ryhmä, jonka asema eläinkunnan järjestelmässä on pitkään ollut kiistanalainen.
Partamadot ovat syvänmeren eläimiä, joita elää kaikissa valtamerissä, useimmiten 1 000–10 000 m:n syvyyksissä. Suurin osa noin 150 tunnetusta lajista on läntiseltä Tyyneltämereltä, jossa niitä on tutkittu eniten. Eri matolajien pituus vaihtelee puolesta sentistä kolmeen metriin. Suurin laji on valtamerten keskiselänteiden mustien savuttajien yhteydssä elävä jättiputkimato Riftia pachyptila.
Partamadot saavat ravintonsa symbioottisilta bakteereilta, jotka hajottavat orgaanisten ravinteiden rikkisidoksia.