nimet breadcrumb-navigoinnissa
Vaaksiaiset (Tipulidae) eli vaapsahaiset on sääskiin kuuluva kaksisiipisten heimo, johon kuuluu yli 14 000 lajia. Se on suurin kaksisiipisten heimo. Täysikasvuiset vaaksiaiset ovat tyypillisesti siroja ja erittäin pitkäjalkaisia lentäjiä, joiden siipien kärkiväli on keskimäärin 10–65 millimetriä, joillain Holorusia-suvun yksilöillä jopa 11 cm.[1]
Pohjoisissa murteissa hyönteistä on kutsuttu kirsisääskeksi.[2] Myös joissakin murteissa käytetään nimiä hankisääski tai harakrankka.
Vaaksiaiset eivät pistä eivätkä pure. Aikuisena ne ovat joko kokonaan syömättä tai juovat mettä. Vaaksiaisen toukat syövät kasveja, matoja ja pieniä toukkia. Ne ovat muiden eläinten saaliseläimiä ja merkityksellisiä ravinteiden kierrossa.[3]
Aiheesta väitelleen Jukka Salmelan mukaan Suomessa on havaittu 338 vaaksiaislajia. Lajirunsaus on suurimmillaan eteläisessä Suomessa.[2]
Suomesta Kittilästä löytyi keväällä 2012 uusi vaaksiainen, Tipula recondita.[4]
Vaaksiaiset (Tipulidae) eli vaapsahaiset on sääskiin kuuluva kaksisiipisten heimo, johon kuuluu yli 14 000 lajia. Se on suurin kaksisiipisten heimo. Täysikasvuiset vaaksiaiset ovat tyypillisesti siroja ja erittäin pitkäjalkaisia lentäjiä, joiden siipien kärkiväli on keskimäärin 10–65 millimetriä, joillain Holorusia-suvun yksilöillä jopa 11 cm.
Pohjoisissa murteissa hyönteistä on kutsuttu kirsisääskeksi. Myös joissakin murteissa käytetään nimiä hankisääski tai harakrankka.
Vaaksiaiset eivät pistä eivätkä pure. Aikuisena ne ovat joko kokonaan syömättä tai juovat mettä. Vaaksiaisen toukat syövät kasveja, matoja ja pieniä toukkia. Ne ovat muiden eläinten saaliseläimiä ja merkityksellisiä ravinteiden kierrossa.
Aiheesta väitelleen Jukka Salmelan mukaan Suomessa on havaittu 338 vaaksiaislajia. Lajirunsaus on suurimmillaan eteläisessä Suomessa.
Suomesta Kittilästä löytyi keväällä 2012 uusi vaaksiainen, Tipula recondita.
