dcsimg

Lifespan, longevity, and ageing

tarjonnut AnAge articles
Maximum longevity: 14.5 years (wild)
lisenssi
cc-by-3.0
tekijänoikeus
Joao Pedro de Magalhaes
muokkaaja
de Magalhaes, J. P.
kumppanisivusto
AnAge articles

Rantasipi

tarjonnut wikipedia FI
Tämä artikkeli käsittelee lintua. Rantasipi on myös lakkautettu suomalainen hotelliketju.

Rantasipi (Actitis hypoleucos) on yleensä noin 20 senttimetriä pitkä, vesistöjen liepeillä pesivä kurppien heimoon kuuluva kahlaaja.

Koko ja ulkonäkö

Sen siipiväli on 35–40 cm, pituus 18–20 cm ja paino 35–85 g. Päältä ja rinnasta lintu on ruskea, alapuolelta valkoinen. Lennossa näkyy valkoinen siipijuova. Ääni on kimakka ’tii-tii-tii’. Laulu on jatkuvaa tiititystä, jolloin lintu lentää matalalla veden yllä väräjävin siivin.

Vanhin suomalainen rengastettu rantasipi on ollut 10 vuotta 11 kuukautta 15 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut ruotsalainen vähintään 14 vuoden 6 kuukauden ikäinen yksilö.

Levinneisyys

Rantasipi pesii lähes koko Euroopassa ja suuressa osassa Aasiaa Japaniin saakka. Suomessa se pesii yleisenä koko maassa kaikenlaisissa vesistöissä. Puuttuu pesivänä ulkosaaristosta. Pesimäkantamme on noin 250 000 paria, ja sipi on liron ohella maamme runsain kahlaaja. EU:n alueella arvioidaan pesivän 500 000–660 000 paria. Maailman populaatioksi arvioidaan 2,5–4 miljoonaa yksilöä. Muuttolintu, joka saapuu huhtikuun loppupuolelta alkaen. Syysmuutto on huomaamaton tapahtuma, sillä sipit eivät muodosta isompia parvia. Viimeiset sipit tavataan yleensä syyskuussa

Elinympäristö

 src=
Rantasipin poikanen tiellä

Karujen vesistöjen kallioiset tai kivikkoiset rannat, niin järvien, lampien kuin jokien sekä merensaariston.

Lisääntyminen

 src=
Rantasipin pesä neljän munan kätkönä. Rantasipi ei yleensä vaivaudu piilottamaan pesäänsä kovin huolellisesti, vaan luottaa suojaväriinsä.
 src=
Rantasipin muna, joka on poimittu talteen Keravalta vuonna 1931.

Pesä on maassa ruohokasvillisuuden tai varpujen kätkössä. Tavallisesti se on 10–20 m vesirajasta, mutta voi joskus olla usean sadankin metrin päässä rannasta. Munia on 4, joita molemmat emot hautovat noin 3 viikkoa. Poikaset ovat pesäpakoisia ja emot hoitavat niitä yhdessä. Ne oppivat lentämään noin 3 viikon ikäisinä. Sukukypsä 1-vuotiaana.

Ravinto

Rantasipi syö maassa ja vedessä eläviä selkärangattomia, toisinaan myös pikkukaloja ja –sammakoita.

Rantasipiä tavataan Suomessa yleisenä kesävieraana. Talveksi se muuttaa Afrikkaan, Kaakkois-Aasiaan tai Australaasiaan. Sen käytös on vilkasta ja se keikuttaa pyrstöään lähes jatkuvasti. Hautoessaan rantasipi ei jätä muniaan ennen kuin on juuri joutumassa tallatuksi, ja tämän jälkeen se yrittää karkottaa häiritsijän kävellen pesältä poispäin loukkaantuneen oloisesti. Kun lintu on näin johdattanut häiriötekijän riittävän kauas pesästä, se lentää nopeasti pakoon ja myöhemmin takaisin pesälleen.

Lähteet

  • Kotimaan luonto-opas, WSOY, 1999
  • Suomen ja Euroopan linnut, Gummerus, 2001

Viitteet

  1. a b BirdLife International: Actitis hypoleucos IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 27.5.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedian tekijät ja toimittajat
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia FI

Rantasipi: Brief Summary

tarjonnut wikipedia FI
Tämä artikkeli käsittelee lintua. Rantasipi on myös lakkautettu suomalainen hotelliketju.

Rantasipi (Actitis hypoleucos) on yleensä noin 20 senttimetriä pitkä, vesistöjen liepeillä pesivä kurppien heimoon kuuluva kahlaaja.

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedian tekijät ja toimittajat
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia FI