nimet breadcrumb-navigoinnissa
Storaksikasvit (Styracaceae)[2] on kaksisirkkaisten koppisiemenisten kasvien heimo. Siihen kuuluu 11 sukua ja noin 160 lajia.[1] Heimon lajit ovat lähinnä lämpimien alueiden puita. Useita heimon lajeja käytetään koristekasveina, ja storakseista (Styrax) saadaan bentsoehartsia, jota käytetään hajusteissa.
Storaksikasvit ovat monivuotisia puuvartisia kasveja. Lehdet ovat yksinkertaisia, yleensä vuorottaisesti asettuneita ja usein korvakkeettomia. Kukat kasvavat kukinnoissa, jotka ovat rakenteeltaan terttuja, kerrannaisterttuja tai kiemuroita. Kukat ovat kaksineuvoisia ja symmetrisiä säteittäin. Verhiö on muodoltaan kellomainen ja verholehtiä on yleensä 4–6. Teriössä on 4–7 osittain yhteenkasvanutta terälehteä. Terälehdet ovat yleensä väriltään valkoiset. Heteet kasvavat kiehkurassa teriön tyvellä. Emit ovat kapeita ja usein päätyään kohti kapeneva, luotit ovat pyöristyneitä ja joskus 2–5-jakoisia. Hedelmä on luumarja, marja tai kota.[1][3][4]
Storaksikasveja kasvaa Amerikan mantereiden ja Aasian trooppisilla, subtrooppisilla ja lauhkeilla alueilla, sekä Välimeren alueella.[1][3]
Karolinanvitikellopuu (Halesia carolina)
Tuoksuepolettipuu (Pterostyrax hispida)
Storaksikasvit (Styracaceae) on kaksisirkkaisten koppisiemenisten kasvien heimo. Siihen kuuluu 11 sukua ja noin 160 lajia. Heimon lajit ovat lähinnä lämpimien alueiden puita. Useita heimon lajeja käytetään koristekasveina, ja storakseista (Styrax) saadaan bentsoehartsia, jota käytetään hajusteissa.
