dcsimg

Araukariakasvit

tarjonnut wikipedia FI

Araukariakasvit (Araucariaceae) on kasviheimo, johon kuuluu 41 havupuulajia kolmessa eri suvussa.

Araukariakasvit ovat hyvin muinainen kasviheimo. Niiden lajirunsaus oli suurimmillaan jura- ja liitukausilla 200–65 miljoonaa vuotta sitten, jolloin araukariakasvit muodostivat metsiä kaikkialla maapallolla. Suurin osa lajeista kuoli sukupuuttoon liitukauden lopussa, jolloin myös dinosaurusten valtakausi päättyi. Nykyisin heimon puita esiintyy vain eteläisellä pallonpuoliskolla (poikkeuksena Malesia ja Filippiinit) alueella, joka ulottuu Etelä-Amerikasta Tyynenmeren poikki Australiaan ja Kaakkois-Aasian saarille. Heimo on monipuolisimmin edustettu Uudessa-Kaledoniassa.

Kaikki araukariakasvit ovat ainavihantia puita. Niillä voi olla kapean neulasmaiset tai leveämmät lehdet. Kukinnot ovat käpyjä. Monet lajit ovat koristeellisen muotoisia, minkä vuoksi ne ovat suosittuja puistopuita lämpimän ilmaston maissa. Joitakin lajeja kasvatetaan kaupallisesti arvokkaan puuaineksen tai pihkan takia.[2]

Araukariakasveihin kuuluvat suvut ovat:

Suvuista Wollemia ja sen ainoa laji Wollemia nobilis löydettiin Australiasta vasta 1994.[3] Fossiiliaineistosta tunnetaan lisäksi suku Araucarioxylon, jolla ei kuitenkaan ole enää eläviä edustajia.

Lähteet

  1. ITIS
  2. Christopher J. Earle: Araucariaceae 2008. Gymnosperm Database. Viitattu 28.1.2016. (englanniksi)
  3. Wollemia nobilis: The Wollemi Pine Plant Evolution Viitattu 17.4.2010

Aiheesta muualla

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedian tekijät ja toimittajat
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia FI

Araukariakasvit: Brief Summary

tarjonnut wikipedia FI

Araukariakasvit (Araucariaceae) on kasviheimo, johon kuuluu 41 havupuulajia kolmessa eri suvussa.

Araukariakasvit ovat hyvin muinainen kasviheimo. Niiden lajirunsaus oli suurimmillaan jura- ja liitukausilla 200–65 miljoonaa vuotta sitten, jolloin araukariakasvit muodostivat metsiä kaikkialla maapallolla. Suurin osa lajeista kuoli sukupuuttoon liitukauden lopussa, jolloin myös dinosaurusten valtakausi päättyi. Nykyisin heimon puita esiintyy vain eteläisellä pallonpuoliskolla (poikkeuksena Malesia ja Filippiinit) alueella, joka ulottuu Etelä-Amerikasta Tyynenmeren poikki Australiaan ja Kaakkois-Aasian saarille. Heimo on monipuolisimmin edustettu Uudessa-Kaledoniassa.

Kaikki araukariakasvit ovat ainavihantia puita. Niillä voi olla kapean neulasmaiset tai leveämmät lehdet. Kukinnot ovat käpyjä. Monet lajit ovat koristeellisen muotoisia, minkä vuoksi ne ovat suosittuja puistopuita lämpimän ilmaston maissa. Joitakin lajeja kasvatetaan kaupallisesti arvokkaan puuaineksen tai pihkan takia.

Araukariakasveihin kuuluvat suvut ovat:

Agathis – kaurit (21 lajia) Araucaria – araukariat (19 lajia) Wollemia – wollemiat (1 laji)

Suvuista Wollemia ja sen ainoa laji Wollemia nobilis löydettiin Australiasta vasta 1994. Fossiiliaineistosta tunnetaan lisäksi suku Araucarioxylon, jolla ei kuitenkaan ole enää eläviä edustajia.

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedian tekijät ja toimittajat
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia FI