dcsimg

Lifespan, longevity, and ageing

tarjonnut AnAge articles
Maximum longevity: 17.6 years (captivity) Observations: Males are only fully mature at 8-9 years. Potential longevity has been estimated at 22 years (Ronald Nowak 1999), which is possible. Record longevity in captivity, however, is 17.6 years (Richard Weigl 2005).
lisenssi
cc-by-3.0
tekijänoikeus
Joao Pedro de Magalhaes
muokkaaja
de Magalhaes, J. P.
kumppanisivusto
AnAge articles

Gemssi

tarjonnut wikipedia FI

Gemssi (Rupicapra rupicapra) on Euroopan ja Länsi-Aasian vuoristoissa elävä lyhytsarvinen vuohieläin.

Tuntomerkit

Uroksen sarvet ovat huomattavasti käyremmät kuin naaraan sarvet. Gemssien kesäturkki on ruskeanhohtoinen, selkärangan päällä kulkee musta viiva joka ylettyy hännän päästä silmien ympärystään. Kaulan alta ja mahan alta gemssillä on valkoista. Talviturkissa gemssi on lähes kokonaan ruskeassa ja pitkässä turkissa. Vain kaulan alta, kuonon päältä ja mahan alusta on valkoinen.

  • Ruumiin korkeus: 75 cm
  • Ruumiin pituus: 110–136 cm
  • Hännän pituus: 70–80 mm
  • Paino: 30–50 kg
  • Elinikä: 15–25 vuotta

Levinneisyys

Gemssi asustaa Etelä-, Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Länsi-Aasiassa. Sen elinalueeseen kuuluvat Pyreneet, Apenniinit, Alpit, Karpaatit, Tatra ja Kaukasus sekä Balkan ja Turkin koillisosat. Gemssejä on onnistuttu siirtoistuttamaan myös muutamille muille alueille, kuten Tšekkiin, Uuteen-Seelantiin ja Argentiinaan[1].

Lisääntyminen ja elintavat

Gemssit viettävät kesänsä alppivyöhykkeen niityillä ja jyrkillä, kivisillä rinteillä. Gemssit ovat erityisen hyviä kiipeilijöitä ja hyppivät melko vaivattomasti kiveltä toiselle. Ne liikkuvat aktiivisesti päivisin, reviiriään tarkkaillen. Gemssit elävät vanhojen naaraiden johtamissa laumoissa. Vanhat urokset elävät yksinään. Useimmiten gemssit pysyttelevät omilla reviireillään jotka ne ovat merkinneet hajurauhasten eritteellä. Gemssien kiima-aika ajoittuu lokakuun ja joulukuun väliselle ajalle. Kiima-aikana koiraat taistelevat hyvinkin rajusti. Poikaset syntyvät kesä-heinäkuussa jolloin naaras poikii yhden kilin. Naaras tuottaa vain yhden jälkeläisen vuodenaikana.

Ravinto

Kesällä gemssit syövät heiniä, kukkia ym. ruohoja niityillä ja kallioilla lähellä jyrkänteitä, jonne se pakenee vaaran uhatessa. Talvella gemssit syövät silmuja, sammalta, jäkälää ja vuorimäntyjen neulasia. Talvella tai huonolla säällä ne hakevat suojaa metsistä. Gemssi valikoi varsin tarkoin syötävänsä, ja sille kelpaakin noin puolet alppiniittyjen kasvilajeista. Se kuuluu märehtijöihin, joten vatsa on neliosainen.

Erityistä

Tunnetaan myös nimellä georri, joskin nimi on harvemmin käytetty. Gemssin lihaa pidetään maukkaana. Sen mokkanahasta saadaan säämiskää, jolla kiillotetaan nykyään mm. autoja. Niitä on saatavana monissa Euroopan maissa. Kyseiset säämiskät eivät vahingoita kaikkein herkimpiäkään materiaaleja. Niinpä niitä käytetään myös lasin puhdistamiseen ja kiillottamiseen.

 src=
Gemssi

Lähteet

  1. a b Aulagnier, S., Giannatos, G. & Herrero, J.: Rupicapra rupicapra IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.7.2014. (englanniksi)
lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedian tekijät ja toimittajat
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia FI

Gemssi: Brief Summary

tarjonnut wikipedia FI

Gemssi (Rupicapra rupicapra) on Euroopan ja Länsi-Aasian vuoristoissa elävä lyhytsarvinen vuohieläin.

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedian tekijät ja toimittajat
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia FI