nimet breadcrumb-navigoinnissa
Rhizaria on lajirikas kunta, johon kuuluu erilaisia yksisoluisia aitotumaisia eliöitä, jotka aikaisemmin luokiteltiin alkueliöiksi ja alkueläimiksi niiden yleensä toisenvaraisen elintavan vuoksi. Joillakin lajeilla tosin voi olla soluissaan endosymbionttisia yksisoluisia leviä tai niistä evoluution kuluessa surkastuneita viherhiukkasia. Useat niistä ovat ulkomuodoltaan amebamaisia eliöitä, joilla on säiemäisiä, verkkomaisia tai mikrotubuluksiin liittyviä valejalkoja. Monilla lajiryhmillä on lisäksi erilaisia solunulkoisia tukirankoja ja kuoria. Melkein kaikilla on yhteisenä rakennepiirteenä mitokondrioiden putkimaiset kristat eli sisäkalvon poimut.
Rhizaria-kunta käsittää kolme pääryhmää:
Fylogeneettisesti yhtenäisen Rhizaria-kunnan olemassaolo on selvinnyt 1990-lopulla tehtyjen molekyylisystemaattisten tutkimusten tuloksena. Käsitykset kunnan pääryhmien välisistä sukulaisuuksista perustuvat niin ikään lajiryhmien geneettisten ominaisuuksien vertailuun. Kunta kuvattiin vuonna 2002. Kunta kuuluu aitotumaisten Bikonta-päähaaraan yhdessä kasvit, punalevät ja glaukofyytit käsittävän Archaeplastida-suurkunnan sekä kromalveolaattien ja ekskavaattien kanssa. Joissakin uusissa tutkimuksissa on lisäksi otaksuttu, että Rhizaria-kunta voisi sukulaisuussuhteidensa perusteella kuulua tässä esitettyä läheisemmin kromalveolaattien kehityslinjaan. On mahdollista, että nämä luokittelut muuttuvat ja tarkentuvat tutkimustiedon karttuessa.
Vaikka eräät kuntaan kuuluvat lajit ovat ulkomuodoltaan amebamaisia, niitä ei pidä sekoittaa varsinaiseen amebojen kuntaan Amoebozoa.
Kaikkien kuntaan kuuluvien taksonien keskinäinen sukulaisuus ei tutkimustiedon uutuudesta johtuen ole vielä selkeä, ja nämä luokittelut voivat tämän vuoksi tulevaisuudessa muuttua ja tarkentua. Esimerkiksi möhösienten on otaksuttu kuuluvan joko Cercozoa-pääjaksoon tai joissakin lähteissä niiden katsotaan olevan lähempänä huokoseläinten pääjaksoa.
Rhizaria on lajirikas kunta, johon kuuluu erilaisia yksisoluisia aitotumaisia eliöitä, jotka aikaisemmin luokiteltiin alkueliöiksi ja alkueläimiksi niiden yleensä toisenvaraisen elintavan vuoksi. Joillakin lajeilla tosin voi olla soluissaan endosymbionttisia yksisoluisia leviä tai niistä evoluution kuluessa surkastuneita viherhiukkasia. Useat niistä ovat ulkomuodoltaan amebamaisia eliöitä, joilla on säiemäisiä, verkkomaisia tai mikrotubuluksiin liittyviä valejalkoja. Monilla lajiryhmillä on lisäksi erilaisia solunulkoisia tukirankoja ja kuoria. Melkein kaikilla on yhteisenä rakennepiirteenä mitokondrioiden putkimaiset kristat eli sisäkalvon poimut.
Rhizaria-kunta käsittää kolme pääryhmää:
Cercozoa, johon lukeutuu erilaisia amebamaisia ja uintisiimallisia eliöitä. Huokoseläimet (Foraminifera), jotka ovat yleensä kalkkikuorellisia, verkkomaiset valejalat omaavia eliöitä. Säde-eläimet (Radiolaria), joilla on kova ulkoinen tukiranka ja pinnallaan neulamaisia mikrotubuluksiin liittyviä valejalkoja.Fylogeneettisesti yhtenäisen Rhizaria-kunnan olemassaolo on selvinnyt 1990-lopulla tehtyjen molekyylisystemaattisten tutkimusten tuloksena. Käsitykset kunnan pääryhmien välisistä sukulaisuuksista perustuvat niin ikään lajiryhmien geneettisten ominaisuuksien vertailuun. Kunta kuvattiin vuonna 2002. Kunta kuuluu aitotumaisten Bikonta-päähaaraan yhdessä kasvit, punalevät ja glaukofyytit käsittävän Archaeplastida-suurkunnan sekä kromalveolaattien ja ekskavaattien kanssa. Joissakin uusissa tutkimuksissa on lisäksi otaksuttu, että Rhizaria-kunta voisi sukulaisuussuhteidensa perusteella kuulua tässä esitettyä läheisemmin kromalveolaattien kehityslinjaan. On mahdollista, että nämä luokittelut muuttuvat ja tarkentuvat tutkimustiedon karttuessa.
Vaikka eräät kuntaan kuuluvat lajit ovat ulkomuodoltaan amebamaisia, niitä ei pidä sekoittaa varsinaiseen amebojen kuntaan Amoebozoa.
Kaikkien kuntaan kuuluvien taksonien keskinäinen sukulaisuus ei tutkimustiedon uutuudesta johtuen ole vielä selkeä, ja nämä luokittelut voivat tämän vuoksi tulevaisuudessa muuttua ja tarkentua. Esimerkiksi möhösienten on otaksuttu kuuluvan joko Cercozoa-pääjaksoon tai joissakin lähteissä niiden katsotaan olevan lähempänä huokoseläinten pääjaksoa.
