Gwyfyn sy'n perthyn i urdd y Lepidoptera yw bwâu duon y meillion, sy'n enw gwrywaidd; yr enw lluosog ydy gwyfynod bwâu duon y meillion; yr enw Saesneg yw Scarce Black Arches, a'r enw gwyddonol yw Nola aerugula.[1] Gellir dosbarthu'r pryfaid (neu'r Insecta) sy'n perthyn i'r Urdd a elwir yn Lepidoptera yn ddwy ran: y gloynnod byw a'r gwyfynod. Mae'r dosbarthiad hwn yn cynnyws mwy na 180,000 o rywogaethau mewn tua 128 o deuluoedd. Wedi deor o'i ŵy mae'r bwâu duon y meillion yn lindysyn sydd yn bwyta llawer o ddail, ac wedyn mae'n troi i fod yn chwiler. Daw allan o'r chwiler ar ôl rhai wythnosau. Mae pedwar cyfnod yng nghylchred bywyd glöynnod byw a gwyfynod: ŵy, lindysyn, chwiler ac oedolyn.
Gwyfyn sy'n perthyn i urdd y Lepidoptera yw bwâu duon y meillion, sy'n enw gwrywaidd; yr enw lluosog ydy gwyfynod bwâu duon y meillion; yr enw Saesneg yw Scarce Black Arches, a'r enw gwyddonol yw Nola aerugula. Gellir dosbarthu'r pryfaid (neu'r Insecta) sy'n perthyn i'r Urdd a elwir yn Lepidoptera yn ddwy ran: y gloynnod byw a'r gwyfynod. Mae'r dosbarthiad hwn yn cynnyws mwy na 180,000 o rywogaethau mewn tua 128 o deuluoedd. Wedi deor o'i ŵy mae'r bwâu duon y meillion yn lindysyn sydd yn bwyta llawer o ddail, ac wedyn mae'n troi i fod yn chwiler. Daw allan o'r chwiler ar ôl rhai wythnosau. Mae pedwar cyfnod yng nghylchred bywyd glöynnod byw a gwyfynod: ŵy, lindysyn, chwiler ac oedolyn.
Rämevenhokas (Nola aerugula) on yleinen soiden perhoslaji. Vanhassa kirjallisuudessa se tunnetaan valkeakyhmyisenä allaskehrääjänä.
Rämevenhokkaan ulkonäkö vaihteelee, ja sen tunnistaminen voi olla hankalaa. Etusiivet ovat leveyteensä nähden lyhyet. Siipien pohjaväri on kirkkaan valkoinen, mutta suurelta osin ruskealla varjostunut, ja etusiiven poikki kulkee kaksi tummaa ja leveää poikkijuovaa. Poikkijuovien ulkopuolella siipi on vaaleimmillaan. Siiven kärki on tummempi, ja siinä erottuu heikosti vaalea aaltoviiru. Siiven päällä olevat suomutupsut ovat mustat, mutta sivuiltaan valkoiset. Takasiivet ovat vaaleat tai vaaleanharmaat ja tummuvat ulospäin ja etureunaa kohti. Osa yksilöistä on hyvin vaaleita, ja niiden kuviointia voi olla vaikea erottaa. Siipiväli on 15–18 mm .[1][2][3]
Lajin levinneisyys ulottuu Pohjois-Espanjasta ja Britteinsaarilta suureen osaan Keski- ja Pohjois-Eurooppaa. Etelämpää se puuttuu suurilta alueilta. Idässä lajia tavataan Venäjän kaukoitään ja Japaniin asti.[3] Suomessa rämevenhokasta tavataan yleisenä, joskin harvalukuisena koko maan etelä ja keskiosissa pohjoisimpien havaintojen ollessa Kokkola-Kajaani-linjalta. Se lentää yhtenä sukupolvena heinäkuun alusta elokuulle. Lennon huippu on heinäkuun puolivälissä.[4]
Nimensä mukaisesti rämevenhokas elää ennen kaikkea soilla, mutta etenkin Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa populaatioita löytyy hiekkaisilta, matalakasvustoisilta merenrannoilta. Suomessa lajin tiedetään elävän myös kosteissa koivikoissa. Päivisin perhoset piilottelevat kasvillisuuden joukossa ja aloittavat lentonsa heti auringon laskettua. Koiraat lentävät etsimässä naaraita matalalla kasvillisuuden joukossa, ja naaraan ympärille voi kertyä useiden koiraiden muodostama parvi. Molemmat sukupuolet tulevat valolle.[3]
Naaras tuottaa vain vähän munia, luultavasti ei enempää kuin 50. Toukka viettää aikansa lähinnä lehtien alapinnoilla ja kasvaa hyvin hitaasti ennen siirtymistään talvilevolle. Se on täysikasvuinen seuraavan vuoden kesäkuussa ja koteloituu karikkeen joukkoon, heimolle tyypillisen, kovan, pientä venettä muistuttavan kotelokopan sisään.[3]
Ravintokasvitiedot perustuvat pääasiassa kasvatettuihin toukkiin. Niiden tiedetään syövän ainakin koivuja, lakkaa ja mustikkaa.
Rämevenhokas (Nola aerugula) on yleinen soiden perhoslaji. Vanhassa kirjallisuudessa se tunnetaan valkeakyhmyisenä allaskehrääjänä.
Het licht visstaartje (Nola aerugula) is een nachtvlinder uit de familie van de visstaartjes (Nolidae).
De voorvleugellengte bedraagt 8 tot 9 millimeter. De tekening van deze kleine vlinder is variabel. Er zijn donkere exemplaren met contrastrijke tekening, en ook lichte met kleine donkere velden en vegen.
Het licht visstaartje gebruikt vooral klaver en gewone rolklaver, maar daarnaast ook berk, wilg en populier als waardplanten. De rups is te vinden van augustus tot juni en overwintert. De verpopping vindt plaats in een cocon, die ofwel in de strooisellaag ligt, of laag boven de grond aan de waarplant is gehecht.
Het licht visstaartje komt voor van Europa, met uitzondering van het zuiden, tot Japan.
Het licht visstaartje is in Nederland en België een algemene soort. De vlinder kent jaarlijks één generatie die vliegt van halverwege juni tot halverwege augustus.
Het licht visstaartje (Nola aerugula) is een nachtvlinder uit de familie van de visstaartjes (Nolidae).
Heiduskfly (Nola aerugula) er en sommerfugl som tilhører familien båtspinnere (Nolidae). I Norge er denne arten bare funnet én gang, i Eidskog i Hedmark, men det er sannsynlig at den kan finnes her og der på Østlandet.
En liten (vingespenn 15 – 20 mm), grå – eller brunaktig sommerfugl. Fargen er svært variabel. Den kan være nesten hvit, ensfarget rødbrun eller lys med mørkere tverrbånd. Kroppen er sylindrisk, hodet nokså stort og bredt med små fasettøyne. Antennene er trådformede med fine, oppstående hår, omtrent halvparten så lange som forvingene. Forvingen er avrundet trekantet, ganske bred. Begge vingeparene har temmelig lange, grå- eller brunaktige hårfrynser langs ytterkantene. Bakvingen er ensfarget grå- eller brunaktig.
Heiduskfly finnes helst på små, åpne torvmyrer, men kan også forekomme på sandete områder ved kysten. Man vet lite om hvilke planter larvene til denne arten lever på, men i fangenskap kan de leve av blant andre bjørk, molte og blåbær, og også på planter i erteblomstfamilien (Fabaceae). De voksne sommerfuglene flyr i juli – august. Hannene begynner å fly rett før solnedgang, og kan enkelte ganger sees nokså tallrikt når de svermer et par desimeter over bakken på leting etter hunner som etter hvert kryper opp på stråene og begynner å lokke på hannene. Artens bestander svinger mye fra år til år, men enkelte år kan den være ganske tallrik der den finnes.
Arten finnes over store deler av Europa og videre østover til Japan. I Norden finnes den i Vestjylland, i det sørøstlige Sverige og det sørlige Finland. I Norge er den bare funnet én gang, i Eidskog, Hedmark i 1974.
Heiduskfly (Nola aerugula) er en sommerfugl som tilhører familien båtspinnere (Nolidae). I Norge er denne arten bare funnet én gang, i Eidskog i Hedmark, men det er sannsynlig at den kan finnes her og der på Østlandet.
Nola aerugula là một loài bướm đêm thuộc họ Nolidae. Nó được tìm thấy ở hầu hết châu Âu, phía đông đến miền đông châu Á và Nhật Bản. Một lượng hiếm hoi di cư đến Đảo Anh.
Sải cánh dài 15–20 mm. Con trưởng thành bay từ tháng 6 đến tháng 8 làm một đợt.
Ấu trùng chủ yếu ăn Trifolium và Lotus corniculatus, nhưng cũng Betula, Salix và Populus. Ấu trùng của ssp. holsatica ăn Genista anglica và Genista pilosa.
Many authors consider holsatica to be a full species.
Phương tiện liên quan tới Nola aerugula tại Wikimedia Commons
Bài viết về Bộ Cánh vẩy này vẫn còn sơ khai. Bạn có thể giúp Wikipedia bằng cách mở rộng nội dung để bài được hoàn chỉnh hơn. Nola aerugula là một loài bướm đêm thuộc họ Nolidae. Nó được tìm thấy ở hầu hết châu Âu, phía đông đến miền đông châu Á và Nhật Bản. Một lượng hiếm hoi di cư đến Đảo Anh.
Sải cánh dài 15–20 mm. Con trưởng thành bay từ tháng 6 đến tháng 8 làm một đợt.
Ấu trùng chủ yếu ăn Trifolium và Lotus corniculatus, nhưng cũng Betula, Salix và Populus. Ấu trùng của ssp. holsatica ăn Genista anglica và Genista pilosa.
