Kaksikkovihvilä (Juncus biglumis) on pieni vihviläkasvi, joka kasvaa lähinnä Euraasian pohjoisosissa, Suomessa tunturialueilla. Se vaikuttaa hieman kalkinsuosijalta. Se muistuttaa hieman kolmikkovihvilää. Kasvilla on vähäinen juurakko ja se on monivuotinen. Lehtilapa lähtee varren alaosan tupesta; lehtiä on kolmesta viiteen ja niiden läpimittä on noin 1 millimetri, pituus yleensä alle kolme cm. Kukinnossa on tavallisimmin kaksi kukkaa, josta ylemmän kukkaperä on noin millimetrin mittainen. Kukassa on kuusi hedettä ja kuusi kehälehteä kahdessa kiehkurassa. Kota on pitkänomainen, ruskeasärmäinen. Siemen on soikea ja limainen.[2]
Kaksikkovihvilä (Juncus biglumis) on pieni vihviläkasvi, joka kasvaa lähinnä Euraasian pohjoisosissa, Suomessa tunturialueilla. Se vaikuttaa hieman kalkinsuosijalta. Se muistuttaa hieman kolmikkovihvilää. Kasvilla on vähäinen juurakko ja se on monivuotinen. Lehtilapa lähtee varren alaosan tupesta; lehtiä on kolmesta viiteen ja niiden läpimittä on noin 1 millimetri, pituus yleensä alle kolme cm. Kukinnossa on tavallisimmin kaksi kukkaa, josta ylemmän kukkaperä on noin millimetrin mittainen. Kukassa on kuusi hedettä ja kuusi kehälehteä kahdessa kiehkurassa. Kota on pitkänomainen, ruskeasärmäinen. Siemen on soikea ja limainen.
