Riketsiat (Rickettsia) on gramnegatiivisten bakteerien suku, joka kuuluu proteobakteerien pääjaksoon. Riketsiat ovat solunsisäisiä parasiitteja tai endosymbiootteja, jotka ovat riippuvaisia isäntäsolusta kasvaakseen ja lisääntyäkseen. Riketsiat ovat pleiomorfisia bakteereita eli niiden muoto voi vaihdella. Kokkiriketsiat ovat läpimitaltaan 0,1 μm, sauvamuotoisten pituus on 1–4 μm, ja lankamainen riketsia on pituudeltaan 10 μm. Riketsioiden genomit ovat pieniä, useimmiten välillä 1,11–1,52 miljoonaa emäsparia[1].
Riketsiat on nimetty yhdysvaltalaisen pilkkukuumetutkija Howard Taylor Rickettsin (1871–1910) mukaan.
Riketsiat aiheuttavat eläimille ja ihmisille monia sairauksia, lähinnä erilaisia pilkkukuumeita. R. conorii aiheuttaa Välimeren alueen pilkkukuumetta (engl. Boutonneuse fever), ja R. rickettsii aiheuttaa Kalliovuorten pilkkukuumetta (engl. Rocky Mountain spotted fever). R. akari puolestaan aiheuttaa riketsiarokkoa. Jotkut riketsiat aiheuttavat kasvitauteja.
Fylogeneettisten tutkimusten perusteella on esitetty, että riketsioilla on yhteinen kehitysbiologinen alkuperä mitokondrion kanssa. Riketsioiden esimuoto on saattanut tunkeutua varhaisen eukaryoottisen solun sisään ja kehittyä nykyiseksi mitokondrio-soluelimeksi[2]. Esimerkiksi R. prowazekii -bakteerin 1,1 miljoonan emäsparin kokoinen genomi muistuttaa mitokondrion genomia monin tavoin: molemmat muun muassa sisältävät samanlaisia geenejä ATP:n muodostusta varten[3]
Riketsiat (Rickettsia) on gramnegatiivisten bakteerien suku, joka kuuluu proteobakteerien pääjaksoon. Riketsiat ovat solunsisäisiä parasiitteja tai endosymbiootteja, jotka ovat riippuvaisia isäntäsolusta kasvaakseen ja lisääntyäkseen. Riketsiat ovat pleiomorfisia bakteereita eli niiden muoto voi vaihdella. Kokkiriketsiat ovat läpimitaltaan 0,1 μm, sauvamuotoisten pituus on 1–4 μm, ja lankamainen riketsia on pituudeltaan 10 μm. Riketsioiden genomit ovat pieniä, useimmiten välillä 1,11–1,52 miljoonaa emäsparia.
