Tähtimadot (Echiura) ovat merenpohjan pehmeitä, sukasellisia, mutta jaokkeettomia matoja, joita on pidetty erillisenä eläinkunnan pääjaksona. Tähtimatoja tunnetaan noin 140 lajia.
Tähtimatojen ruumis on makkaramainen ja niillä on lihaksikas kärsä, jota mato ei kykene vetämään sisään. Madoilla voi olla huomattavan pitkä häntäosa. Tähtimadot ovat yleensä muutaman senttimetrin mittaisia, jotkut jopa 75 cm.
Tähtimatojen levinneisyys kattaa lähes kaikki maailman meret ja niiden syvyysvyöhykkeet rantavyöhykkeestä syvänteisiin saakka. Useimmiten ne kuitenkin elävät matalassa vedessä, joko pohjamudassa, kivien alla kaivamissaan putkissa, kallionhalkeamissa tai koralliriuttojen onkaloissa. Itämeressä tähtimatoja ei esiinny.
Tähtimadot lisääntyvät suvullisesti, sukupuolet ovat useimmiten erilliset. Bonellia viridis -tähtimadon lisääntyminen on klassinen esimerkki ympäristön vaikutuksesta sukupuolen määräytymiseen. Tämän länsieurooppalaisen lajin naaras on 6–8 cm pitkä. Koiras on kuitenkin vain noin millimetrin pituinen ja elää naaraan loisena (kääpiökoiras). Naaras erittää aineita, jotka vaikuttavat toukan sukupuolen määräytymiseen. Toukasta tulee koiras, kun se sattuu kiinnittymään naaraan kärsän tienoille. Muutoin siitä kehittyy naaras.
Tähtimatojen paikka eläinkunnan luokituksessa on pitkään ollut epäselvä. Perinteisesti ne on luokiteltu omaksi pääjaksokseen. Uudempien molekyylisystemaattisten tutkimusten mukaan ne kuitenkin ovat kehittyneet nivelmadoista (Annelida) ja olisivat osa tätä pääjaksoa, vaikka niillä ei olekaan tyypillistä jaokerakennetta. Tähtimatojen läheisimmät sukulaiset ovat monisukasmatojen (Polychaeta) luokassa, ja fylogeneettisesti ne voitaisiin luokitella monisukasmatojen heimoksi.
Tähtimadot (Echiura) ovat merenpohjan pehmeitä, sukasellisia, mutta jaokkeettomia matoja, joita on pidetty erillisenä eläinkunnan pääjaksona. Tähtimatoja tunnetaan noin 140 lajia.
_PC301461.JPG)
