Teksasinkalkkarokäärme (Crotalus atrox) on pohjoisamerikkalainen kalkkarokäärmelaji.
Ruskeaa nahkaa kirjavoittavat vaaleareunaiset vinoneliömäiset kuviot. Kalistin muodostuu kartiomaisista, osaksi päällekkäisistä sarveistuneista renkaista. Kun käärme värisyttää häntäänsä, renkaista lähtee kaliseva ääni.
Yläleuassa sijaitsee kaksi pitkää ja kaarevaa, tiehyeellistä myrkkyhammasta. Ne ovat painautuneet vasten kitalakea ja tulevat esiin vasta, kun käärme aikoo purra.
Pituus: Enintään 2 m Paino: 6-7 kg
Teksasinkalkkarokäärmeen voi kohdata USA:n lounaisosissa sekä Meksikon pohjois- ja keskiosissa.
Aavikot, pensasmaat, preeriat ja vuoriseudut.
Odotettu elinikä on 20 vuotta, tosin harva yksilö elää niin vanhaksi johtuen metsästyksestä ja ihmisen asuinalueen laajenemista.
Teksasinkalkkarokäärme pyydystää pieniä nisäkkäitä, lintuja ja sammakoita. Se syö kerran joka toinen tai kolmas viikko. Käärme pystyy paikantamaan lämminverisen uhrinsa pilkkopimeässä päänsä aistinkuoppien avulla. Kyseessä ovat eläinkunnan lämmölle herkimmät elimet. Myrkkynsä ruiskutettua käärme odottaa uhrin menehtymistä. Myrkky vaikuttaa verenkiertoelimistöön ja kudoksiin. Se myös helpottaa ruoansulatusta.
Delaware-intiaanien tarustossa kerrotaan pikkupojasta, jolla oli lempilelunaan ontosta kurpitsasta ja pähkinöistä valmistettu helistin. Kun uhkaava käärme ryömi pojan telttaan, hän heitti lelunsa sen suuhun puolustautuakseen, ja siitä päivästä lähtien kalistin on varoittanut kalkkarokäärmeen tulosta.
Teksasinkalkkarokäärme (Crotalus atrox) on pohjoisamerikkalainen kalkkarokäärmelaji.
