Keisarinelämänlanka (Ipomoea nil) on koristeena kasvatettu köynnöskasvi. Se on tropiikissa monivuotinen, mutta lauhkeilla alueilla sitä kasvatetaan yksivuotisena.[1] Suomen ilmastossa sitä esikasvatetaan sisätiloissa jo maalis-huhtikuusta alkaen, jotta se ehtii kukkia ennen syyshalloja.[2] Kasvi kestää kylmää 7-10 asteeseen asti.[1]
Keisarinelämänlangan varret voivat kasvaa 2–5-metrisiksi. Lehdet ovat muodoltaan herttamaisia, ja yli 10 cm halkaisijaltaan. Hyvissä olosuhteissa lehdistöstä tulee hyvin runsas. Kukat ovat suppilon muotoiset. Yksittäinen kukka kestää vain muutaman päivän, mutta kasvi tuottaa kierteisiä nuppuja niin paljon, että kukkia riittää pitkään. Villin muodon kukka vaihtaa väriä vanhetessaan: se on aamulla sininen ja illansuussa vaaleanpunainen.[3] Kukan halkaisija on tyypillisesti 5-8 senttimetriä. Keisarinelämänlanka aukoo kukkiaan loppukesästä aamuyöllä.[4] Keisarinelämänlangasta on jalostettu puna- ja sinikukkaisia lajikkeita, joissa on usein valkoisia raitoja.[5]
Keisarinelämänlangan alkuperäisestä levinneisyydestä on erilaisia käsityksiä. Se on levinnyt viljelykarkulaisena lähes kaikkialle tropiikiin ja laajoille alueille lauhkeassa ilmastossa.[6] Sitä kuvataan japanilaisessa taiteessa jo 1100-luvulla, eikä ole varmaa, miten se on levinnyt Japaniin asti jo niin varhain.[7] Se tarvitsee aurinkoisen kasvupaikan, kiipeilytukea kuten ristikon ja humuspitoisen kasvualustan.[1]
Keisarinelämänlanka (Ipomoea nil) on koristeena kasvatettu köynnöskasvi. Se on tropiikissa monivuotinen, mutta lauhkeilla alueilla sitä kasvatetaan yksivuotisena. Suomen ilmastossa sitä esikasvatetaan sisätiloissa jo maalis-huhtikuusta alkaen, jotta se ehtii kukkia ennen syyshalloja. Kasvi kestää kylmää 7-10 asteeseen asti.
