Partanilkat (Ophidiidae) on runsaslajinen partanilkkakaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan kaikista valtameristä.
Vanhimmat partanilkkoihin kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu tertiäärikauden varhaisvaiheille. Tällaisia sukuja ovat muun muassa Ampheristus ja Hoplobrotula. Nykyään heimossa elää lähteestä riippuen 209–222 lajia, jotka jaetaan 46–48 sukuun. Partanilkkojen heimo jaetaan neljään alaheimoon, jotka ovat Brotulinae, Brotulotaeniinae, Ophidiinae ja runsaslajisin Neobythitinae. Neobythitnae-alaheimo ei kuitenkaan ole monofyleettinen. Lajeja ovat muun muassa kapinpartanilkka (Genypterus capensis), rusopartanilkka (Genypterus blacodes) ja käärmepartanilkka (Ophidion barbatum).[1][2][3]
Partanilkat ovat kooltaan 10–200 cm. Pisimmistä lajeista kapinpartanilkka voi kasvaa 1,6 metriä ja Lamprogrammus shcherbachevi 2 metriä pitkäksi. Ruumiinmuodoltaan ne ovat pitkulaisia ja muistuttavat ankeriaita. Selkä- ja peräevät ovat pitkät ja yhtyneet pyrstöevään. Joillakin lajeilla rintaevät puuttuvat ja eräillä ne ovat kapeat. Brotulinae-alaheimon lajeilla on kuonossa viiksisäikeitä. Toisin kuin monilla muilla partanilkkakalojen heimoilla partanilkoilla on pienet suomut.[1][2][4]
Partanilkat ovat mereisiä kaloja ja lajeja tavataan Atlantin, Intian valtameren ja Tyynenmeren alueilta. Monet niistä elävät lähellä pohjaa melko matalissa vesissä, mutta heimoon kuuluu myös maailman syvimmällä elävä kala Abyssobrotula galatheae, joka on tavattu 8 370 metrin syvyydestä. Monet partanilkkalajit ovat tärkeitä kalastuksen kohteita.[1][2][4]
Partanilkat (Ophidiidae) on runsaslajinen partanilkkakaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan kaikista valtameristä.
