Hietaorvokki (Viola rupestris) on pienikokoinen sinikukkainen orvokkilaji. Se on 2–10 cm:n korkuinen. Hietaorvokki jaetaan kahteen alalajiin. Nimialalaji Viola rupestris ssp. rupestris kasvaa Etelä-Suomessa, ja sen lehdet ovat sinivihreät. Toinen alalaji pahtahietaorvokki (Viola rupestris ssp. relicta) on kalkinsuosija, jota tavataan Suomessa vain Enontekiöllä. Pahtahietaorvokin lehdet ovat kirkkaanvihreät. Se on Euroopan unionin luontodirektiivissä suojattu laji.
Hietaorvokki kukkii touko-kesäkuussa, pahtahietaorvokki vasta heinä-elokuussa.[1]
Hietaorvokkia tavataan Itä- ja Keski-Euroopassa; Ruotsin eteläosassa sekä paikoin vuoristoissa lännempänäkin.[2]
Hietaorvokki (Viola rupestris) on pienikokoinen sinikukkainen orvokkilaji. Se on 2–10 cm:n korkuinen. Hietaorvokki jaetaan kahteen alalajiin. Nimialalaji Viola rupestris ssp. rupestris kasvaa Etelä-Suomessa, ja sen lehdet ovat sinivihreät. Toinen alalaji pahtahietaorvokki (Viola rupestris ssp. relicta) on kalkinsuosija, jota tavataan Suomessa vain Enontekiöllä. Pahtahietaorvokin lehdet ovat kirkkaanvihreät. Se on Euroopan unionin luontodirektiivissä suojattu laji.
Hietaorvokki kukkii touko-kesäkuussa, pahtahietaorvokki vasta heinä-elokuussa.
Hietaorvokkia tavataan Itä- ja Keski-Euroopassa; Ruotsin eteläosassa sekä paikoin vuoristoissa lännempänäkin.