dcsimg

Kuusenkynsikääpä ( Finnish )

provided by wikipedia FI

Kuusenkynsikääpä (Trichaptum abietinum) on yksivuotinen kääpälaji. Sen itiöemä on 1–4 cm leveä ja noin puoli senttiä paksu. Yläpinta on takkukarvainen ja vaihtelee väriltään vaaleanharmaasta valkoiseen. Terävä reuna on usein hiukan punertava, vanhat yksilöt ovat vihreänsävyisiä niissä kasvavien levien takia.[3] Pillistö on vaalean nahanruskea ja sokkeloinen. Mallossa on kuohkea yläpinta ja tiivis alempi osa; malto on noin 1 mm:n paksuinen. Kuusenkynsikääpä muuttuu kuivuessaan jäykäksi ja kiertyy alaspäin.[4] Kuusenkynsikäävät kasvavat päällekkäisinä kerroksina kuolleissa havupuissa esimerkiksi myrskytuhoalueilla.[3] Kynsikäävät ilmaantuvat ensimmäisinä lahottajina kuolleeseen puuhun, kun taas toiset valtaavat puun vasta kun rihmasto alkaa kuolla. Hyvin yleinen koko Suomessa.[4]

Lähteet

  1. Niemelä, Tuomo: Suomen käävät, s. 376. Helsinki: Norrlinia, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0.
  2. Index Fungorum
  3. a b Mykoweb
  4. a b Salo P., Niemelä T. & Salo U., Suomen sieniopas, Kasvimuseo & WSOY 2006, 512 s.

Aiheesta muualla

Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visit source
partner site
wikipedia FI

Kuusenkynsikääpä: Brief Summary ( Finnish )

provided by wikipedia FI

Kuusenkynsikääpä (Trichaptum abietinum) on yksivuotinen kääpälaji. Sen itiöemä on 1–4 cm leveä ja noin puoli senttiä paksu. Yläpinta on takkukarvainen ja vaihtelee väriltään vaaleanharmaasta valkoiseen. Terävä reuna on usein hiukan punertava, vanhat yksilöt ovat vihreänsävyisiä niissä kasvavien levien takia. Pillistö on vaalean nahanruskea ja sokkeloinen. Mallossa on kuohkea yläpinta ja tiivis alempi osa; malto on noin 1 mm:n paksuinen. Kuusenkynsikääpä muuttuu kuivuessaan jäykäksi ja kiertyy alaspäin. Kuusenkynsikäävät kasvavat päällekkäisinä kerroksina kuolleissa havupuissa esimerkiksi myrskytuhoalueilla. Kynsikäävät ilmaantuvat ensimmäisinä lahottajina kuolleeseen puuhun, kun taas toiset valtaavat puun vasta kun rihmasto alkaa kuolla. Hyvin yleinen koko Suomessa.

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visit source
partner site
wikipedia FI