Prumnopitys ist eine Pflanzengattung in der Familie der Steineibengewächse (Podocarpaceae). Man nennt sie auch Kirscheiben. Die etwa zehn Arten kommen in einem disjunkten Areal vor: zum einen im östlichen Australien, Malesien, Neukaledonien und Neuseeland, zum anderen von Venezuela bis Chile und in Costa Rica. Einige Arten sind wichtige Holzlieferanten.
Prumnopitys-Arten sind Bäume, die Wuchshöhen von 60 Metern erreichen können. Die Rinde ist glatt und rötlich bis gelblichbraun, innen etwas dunkler aber durch die Witterung grau werdend. Die Borke bricht an älteren Bäumen in unregelmäßige mehr oder weniger quadratische Platten, die 3 bis 5 Millimeter stark und 3 bis 10 Zentimeter groß sind. Die Blattknospen sind klein mit überlappenden dreieckigen Knospenschuppen geschützt. Die Laubblätter sind spiralig am Zweig angeordnet.
Prumnopitys-Arten sind zweihäusig getrenntgeschlechtig (diözisch). Die männlichen Zapfen stehen einzeln oder in Gruppen. Die Samen sind von einem Arillus umgeben.
Die Gattung Prumnopitys wurde 1861 durch Rudolph Amandus Philippi in der Zeitschrift "Linnaea", Band 30, Seite 731 aufgestellt. Typusart ist Prumnopitys elegans Phil.[1] Synonyme für Prumnopitys Phil. sind: Stachycarpus Tiegh., Podocarpus sect. Stachycarpus Endl., Podocarpus sect. Prumnopitys (Phillippi) Bertrand, Podocarpus sect. Taxoideae Bennett, Podocarpus subg. Stachycarpus (Endl.) Engl., Van-tieghemia A.V.Bobrov & Melikyan nom. illeg., Botryopitys Doweld.[2]
Die Gattung Prumnopitys hat ein disjunktes Areal: zum einen im östlichen Australien, Malesien, Neukaledonien und Neuseeland, zum anderen von Venezuela bis Chile und in Costa Rica.
Es gibt etwa zehn Prumnopitys-Arten:
Prumnopitys ist eine Pflanzengattung in der Familie der Steineibengewächse (Podocarpaceae). Man nennt sie auch Kirscheiben. Die etwa zehn Arten kommen in einem disjunkten Areal vor: zum einen im östlichen Australien, Malesien, Neukaledonien und Neuseeland, zum anderen von Venezuela bis Chile und in Costa Rica. Einige Arten sind wichtige Holzlieferanten.
Prumnopitys is a genus of conifers belonging to the family Podocarpaceae. The nine recognized species of Prumnopitys are densely branched, dioecious evergreen trees up to 40 metres in height.
The name Prumnopitys comes from the Ancient Greek prymnos (πρυμνός ‘hindmost’) and pitys (πίτυς ‘pine’), referring to the resin duct being behind the midrib.[1]
The leaves are similar to those of the yew, strap-shaped, 1–4 cm long and 2–3 mm broad, with a soft texture; they are green above, and with two blue-green stomatal bands below. The seed cones are highly modified, reduced to a central stem 1–5 cm long bearing several scales; from one to five scales are fertile, each with a single seed surrounded by fleshy scale tissue, resembling a drupe. These berry-like cone scales are eaten by birds which then disperse the seeds in their droppings.
The species are distributed on both sides of the Pacific, in eastern Australia, New Zealand, and New Caledonia, and along the mountain ranges of western South America from Chile to Venezuela and Costa Rica. This distribution indicates the origins of Prumnopitys in the Antarctic flora, which evolved from the humid temperate flora of southern Gondwana, an ancient supercontinent.
Although the genus Prumnopitys was first described in 1861, it was only from 1978 that it was widely distinguished as distinct from the allied genus Podocarpus, despite the marked differences in cone development with different parts of the cone structure becoming fleshy and berry-like. Many older texts still have the species listed under Podocarpus.
The Chilean species for which the correct scientific name is Prumnopitys andina (previously Podocarpus andinus), has been treated by some botanists as Prumnopitys spicata (Molloy & Muñoz-Schick 1999); however this name is illegitimate (Mill & Quinn 2001).
Several species of Prumnopitys are used for timber, though as they are slow-growing, supplies are very limited and over-cutting has led to some having an unfavourable conservation status.
Karte mit allen verlinkten Seiten: {{cite journal}}: Cite journal requires |journal= (help) Prumnopitys is a genus of conifers belonging to the family Podocarpaceae. The nine recognized species of Prumnopitys are densely branched, dioecious evergreen trees up to 40 metres in height.
Prumnopitys es un género de las coníferas que pertenecen a la familia Podocarpaceae.
Se reconocieron ocho especies de Prumnopitys, estas se ramifican; los árboles imperecederos dioecious hasta 40 metros en altura. Las hojas son similares a las del tejo, correa-formado, 1-4 centímetro de largo y de 2-3 milímetros de amplio, con una textura suave; son verdes arriba, y con dos vendas stomatal azulverdes abajo. Los conos de la semilla se modifican altamente, reducido a un vástago central 1-5 centímetro que lleva de largo varias escalas; a partir una a cinco escalas son fértiles, cada uno con una sola semilla rodeada por el tejido fino carnudo de la escala, el asemejarse las drupas. Estas semillas son comidos por los pájaros que entonces dispersan las semillas en su materia fecal.
Aunque el género Prumnopitys primero fue descrito en 1861 era solamente a partir de 1978 que fue distinguido extensamente a diferencia del género aliado Podocarpus, a pesar de las diferencias marcadas en el desarrollo del cono con diversas partes de la estructura del cono que llegaba a ser carnuda y baya-como. Muchos más viejos textos todavía tienen la especie enumerada debajo de Podocarpus.
La especie chilena para la cual el nombre científico correcto es Prumnopitys andina (basionimo Podocarpus andinus), ha sido tratada por algunos botánicos como Prumnopitys spicata (Molloy y Muñoz-Schick 1999); sin embargo este nombre es ilegítimo (Mill y Quinn 2001).
Las especies se distribuyen en ambos lados del Pacífico; en Australia, Nueva Zelandia, y Nueva Caledonia del este, y a lo largo de las gamas de la montaña de Suramérica del este de Chile a Venezuela y a Costa Rica. Esta distribución indica los orígenes de Prumnopitys en la flora antártica, que se desarrolló de la flora templada húmeda de Gondwana meridional, un supercontinente antiguo.
Varias especies de Prumnopitys se utilizan para la madera, aunque como son de crecimiento lento, las fuentes son muy limitadas y el sobrecorte ha conducido a alguno que tenía un estado desfavorable de la conservación.
Datos: Q138688
Multimedia:
Especies: Prumnopitys
Prumnopitys es un género de las coníferas que pertenecen a la familia Podocarpaceae.
Prumnopitys on podokarpuskasvien heimoon (Podocarpaceae) kuuluva havupuusuku. Sukuun kuuluvat yhdeksän tai kymmenen lajia ovat Australaasian sekä Väli- ja Etelä-Amerikan ainavihantia puita ja pensaita. Suvun ominaispiirteitä ovat kaksirivisesti asettuneet tasasoukat lehdet sekä suuret, pyöristyneet ja mehevät kävyt, jotka muistuttavat suuresti eräiden koppisiemenisten kasvien hedelmiä.
Tieteellinen nimi Prumnopitys on muodostettu kreikan kielen sanoista prumne (πρύμνη), joka tarkoittaa laivan perää, ja pitys (πίτυς), joka on tarkoittanut useaa eri havupuuta.[1]
Suvun Prumnopitys edustajat ovat ainavihantia puuvartisia kasveja. Ne voivat olla yksi- tai monirunkoisia puita tai pensaita.[1] Puista korkeimmat voivat saavuttaa jopa 60 metrin korkeuden.[2] Oksat siirottavat yleensä vaakatasossa. Pienemmät oksat haarautuvat vuorottaisesti.[1] Rungon kuori on kuituista ja yleensä pinnaltaan sileää tai vanhemmiten liuskoihin halkeilevaa.[1][2] Pienet silmut ovat kolmiomaisten silmusuomujen peittämiä.[2] Kuori ja lehdet ovat pihkaisia.[1]
Lehdet ovat litteitä ja kannaltaan johteisia.[1][2] Lehtiasento on kierteinen, mutta lehdet ovat sivuttaisissa kasvuversoissa kiertyneet tyvestään siten, että asettuvat versorangan sivuille kaksirivisesti. Lehtilapa on muodoltaan tasasoukka tai hieman sirppimäinen. Lehdessä on näkyvä keskisuoni, jonka alla lehden ainoa pihkatiehyt kulkee. Ilmarakoja on ainoastaan lehtien alapinnalla. Ne muodostavat kaksi ilmarakojuovaa keskisuonen ympärille.[1]
Suvun kasvit ovat kaksikotisia, mikä tarkoittaa hede- ja emikukintojen kehittyvän eri kasviyksilöihin. Kukinnot kasvavat hankasilmuista kehittyvissä versoissa.[1]
Hedekävyiksi kutsutut hedekukinnot kasvavat yksittäin tai ryppäinä lehdettömissä versoissa.[1] Ne ovat yleensä kapean lieriömäisiä.[1] Hedekävyt voivat myös muodostaa kerrannaiskukinnon.[2][3] Jokaisessa hedelehdessä on kaksi suhteellisesti suurta siitepölyä tuottavaa pölylokeroa, jotka avautuvat transversaalisesti eli poikittaisesti,[1] toisin kuin heimon lajeilla yleensä.[3] Siitepölyhiukkasessa on kaksi ilmaonteloa.[1]
Kävyiksi kutsutut emikukinnot kasvavat versoissa, joissa on pieniä ja surkastuneita lehtiä. Kävyt voivat kasvaa ryppäänä tai yksin lähellä verson kärkeä.[2] Käpy koostuu useasta peitinsuomun muodostamasta käpysuomusta, jotka ovat asettuneet rankaan kierteisesti. Käpyyn kehittyy vain yksi pysty ja suorasuuntainen siemenaihe, joka muodostuu kävyn kärjessä sijaitsevan peitinsuomun hangassa kasvavaan pieneen emisuomuun.[1][3] Kävyn kypsyessä emisuomusta muodostuu kävyn ainoan siemenen ympärille mehevä vaippa eli epimatium.[1][3] Kävyn tyvenpuoleiset peitinsuomut eivät kehity meheviksi, kuten monilla muilla podokarpuskasveilla.[1][3] Munanmuotoista siementä ympäröivä paksu ja mehevä epimatium saa kypsän kävyn muistuttamaan luumarjaa. Epimatium on kypsänä muodoltaan pallomainen tai soikean munanmuotoinen ja väritykseltään yleensä punainen, keltainen tai musta.[1]
Lajin P. taxifolia liuskoina hilseilevää kuorta.
Lajin P. ferruginea kaksirivisesti asettuneita lehtiä.
Lajin P. taxifolia hedekäpyjä.
Lajin P. taxifolia käpyjä.
Suvun Prumnopitys kasvit ovat podokarpuskasvien heimoon kuuluvia havupuita. Ne ovat kaikkein läheisimmin sukua suvulle Halocarpus sekä podorin (Parasitaxus usta), Manoao colensoin ja Lagarostrobos frankliniin muodostamalle kolmen yksilajisen suvun ryhmälle.[4] Suvun lajeja luokiteltiin aiemmin usein laajaan podokarpusten sukuun (Podocarpus), vaikka Prumnopitys ja podokarpukset eivät ole keskenään kovinkaan läheistä sukua geneettisiin tutkimuksiin perustuvien luokitusten nojalla.[1][2][4]
Sukuun katsotaan tavallisesti kuuluvaksi yhdeksän tai kymmenen lajia riippuen siitä määritelläänkö laji Prumnopitys amara kuuluvaksi tähän sukuun vai omaan yksilajiseen sukuunsa nimellä Sundacarpus amarus.[1][2]
Suvun luontainen levinneisyys on hajanainen. Sen lajeja esiintyy luonnonvaraisena Australian koillisosissa, Uudessa-Seelannissa ja Uudessa-Kaledoniassa sekä Väli- ja Etelä-Amerikassa epäyhtenäisesti pohjoisesta Costa Ricasta etelään Chileen.[1] Lisäksi usein erillisenä yksilajisena sukunaan pidetty Prumnopitys amara kasvaa luonnonvaraisena suuressa osassa Kaakkois-Aasiaa Filippiineiltä Papuaan-Uuteen-Guineaan.[5]
Prumnopitys on podokarpuskasvien heimoon (Podocarpaceae) kuuluva havupuusuku. Sukuun kuuluvat yhdeksän tai kymmenen lajia ovat Australaasian sekä Väli- ja Etelä-Amerikan ainavihantia puita ja pensaita. Suvun ominaispiirteitä ovat kaksirivisesti asettuneet tasasoukat lehdet sekä suuret, pyöristyneet ja mehevät kävyt, jotka muistuttavat suuresti eräiden koppisiemenisten kasvien hedelmiä.
Prumnopitys est un genre de conifères de la famille des Podocarpacées. Il comprend neuf espèces reconnues. Il s'agit d'arbres sempervirents dioïques qui atteignent une hauteur de 40 m.
Prumnopitys est un genre de conifères de la famille des Podocarpacées. Il comprend neuf espèces reconnues. Il s'agit d'arbres sempervirents dioïques qui atteignent une hauteur de 40 m.
Prumnopitys is een geslacht van coniferen behorend tot de familie Podocarpaceae.
De acht erkende soorten van Prumnopitys zijn tweehuizige, groenblijvende bomen die tot 40 m hoog worden. De bladeren zijn gelijkaardig aan die van Taxus: riemvormig, 1-4 cm lang en 2-3 mm breed, met een zachte textuur. Van de kegels zijn één tot vijf schalen vruchtbaar, elk met één enkel zaad dat door vlezig schaalweefsel wordt omringd, lijkend op steenvruchten. Deze besachtige kegelschalen worden gegeten door vogels die de zaden later via hun uitwerpselen verspreiden.
De soorten worden gevonden aan beide kanten van de Stille Oceaan, in oostelijk Australië, Nieuw-Zeeland en Nieuw-Caledonië, en langs de bergen van oostelijk Zuid-Amerika van Chili tot Venezuela en Costa Rica. Deze distributie wijst op de oorsprong van Prumnopitys in de Antarctische flora, die uit de vochtige gematigde flora van de zuidelijke Gondwana, een oud supercontinent evolueerde.
Verscheidene soorten van Prumnopitys worden gewaardeerd voor het hout.
Het geslacht Prumnopitys bestaat uit de volgende soorten:
Prumnopitys-slekten (latin: Prumnopitys) er en slekt av bartrær innenfor gultrefamilien. De 9 artene i denne slekten vokser i Australia, Stillehavet og Sør-Amerika.
Artene blir opptil 40 meter høye, med blader som er inntil 4 cm lange, med form som skjellnåler eller lengre bladnåler.
Slekten inneholder følgende arter:
Prumnopitys-slekten (latin: Prumnopitys) er en slekt av bartrær innenfor gultrefamilien. De 9 artene i denne slekten vokser i Australia, Stillehavet og Sør-Amerika.
Artene blir opptil 40 meter høye, med blader som er inntil 4 cm lange, med form som skjellnåler eller lengre bladnåler.
Multimedia w Wikimedia Commons Prumnopitys Phil. – rodzaj drzew i krzewów z rodziny zastrzalinowatych (Podocarpaceae Endl.). Według The Plant List obejmuje 9 gatunków[3].
Jeden z rodzajów rodziny zastrzalinowatych (Podocarpaceae)[1].
Prumnopitys Phil. – rodzaj drzew i krzewów z rodziny zastrzalinowatych (Podocarpaceae Endl.). Według The Plant List obejmuje 9 gatunków.
Prumnopitys é um género de conífera pertencente à família Podocarpaceae.[1]
Prumnopitys é um género de conífera pertencente à família Podocarpaceae.
Prumnopitys — рід хвойних рослин родини подокарпових. Рослини цього роду були виявлені у початку міоцену (близько 20 млн років тому) відкладеннях на півдні Нової Зеландії.
Східна Австралія, Нова Каледонія і Нова Зеландія, і від Чилі до Венесуели і Коста-Рика.
Це гіллясті дводомні дерева до 60 м заввишки. Кора гладка, волокниста, і від червонуватого до жовтувато-коричневого кольору, часто темніша зовні, але вивітрюючись стає сірою чи старіші дерева лущаться на нерегулярні більш-менш чотирикутні пластини товщиною 3-5 мм і 3-10 см в діаметрі, з розкиданими чечевичками. Листя спірально розміщене, двосторонньо плоске, лінійне.
Prumnopitys — рід хвойних рослин родини подокарпових. Рослини цього роду були виявлені у початку міоцену (близько 20 млн років тому) відкладеннях на півдні Нової Зеландії.
