Pylväskaktukset (Cereus) on 34 lajia käsittävä kaktuskasvisuku. Tieteellinen nimi viittaa vahakynttilään, mikä kuvaa kaktusten vahamaista ulkonäköä. Aiemmin lähes kaikki pylväsmäiset kaktukset yhdistettiin tähän sukuun.
Pylväskaktukset ovat pensasmaisia tai puumaisia, usein varsin kookkaita lajeja. Useimmiten niiden varret ovat kulmikkaita tai pitkittäisharjuisia ja niillä on kookkaat areolit (kääpiöversot, joissa piikit ovat ryhminä). Eräät ovat piikittömiä. Joskus varsi on nivelikäs. Jotkin pylväskaktukset ovat kasvutavaltaan suikertavia. Varren pitkittäisharjujen määrä vaihtelee kolmesta neljääntoista. Areoleissa on tavallisesti villakarvaa. Kukat ovat kookkaita ja suppilomaisia, tavallisesti valkoisia; kasvit kukkivat öisin. Kukan pohjus ja emiön alaosa (ns. perikarpelli) on harvasuomuinen tai paljas. Hedelmä on pallomainen, soikea tai pitkänomainen, mehevä, paljaspintainen, punainen tai harvemmin keltainen ja avautuu sivultaan. Hedelmässä on ainakin emin vartalo jäljellä, usein myös muita kukan osia kuihtuneina. Siemenet ovat kookkaita, käyristyneitä, kiiltävän mustia ja syyläisiä.
Pylväskaktukset ovat levinneet Etelä-Amerikan itäosiin ja Karibianmeren saarille.
Pylväskaktusten suvussa on neljä alasukua (Cereus, Ebneria, Mirabella ja Oblongicarpi) ja seuraavat 34 lajia.
Monia pylväskaktuksia käytetään koristetarkoituksiin ja jopa pensasaitoina. Jotkin ovat tunnettuja myös huonekasveina, kuten perunpylväskaktus (C. hildmannianus) ja sinipylväskaktus (C. jamacaru).
Pylväskaktukset (Cereus) on 34 lajia käsittävä kaktuskasvisuku. Tieteellinen nimi viittaa vahakynttilään, mikä kuvaa kaktusten vahamaista ulkonäköä. Aiemmin lähes kaikki pylväsmäiset kaktukset yhdistettiin tähän sukuun.