dcsimg

Valkosoihtu

tarjonnut wikipedia FI

Valkosoihtu (Asphodelus albus) on monivuotinen ruohokasvi heinäpuukasvien heimon (Xanthorrhoeaceae) alaheimossa Asphodeloideae (aiemmin heimona Asphodelaceae, soihtukasvit)[1]. Lajia viljellään perennana eli monivuotisena koristekasvina[2].

Tätä tummanvihreälehtistä vaaleakukkaista kasvia kasvoi antiikin taruston mukaan manalan niityillä. Kukat ilahduttivat kuolleiden sieluja. Kreikkalaiset omistivat kasvin kasvuvoiman jumalattarelle Demeterille ja hänen tyttärelleen Persefonelle, roomalaiset Saturnukselle. Myytit kertovat asphodeluksen mukuloita käytetyn kuolleiden ravintona Haadeksessa. Nälänhätien aikoihin niitä söivät myös elävät. Mukuloiden uskottiin parantavan myrkytyksiä. Kukkatertut olivat jumalkuvien koristeita (hastula regia). Välimeren maissa asphodeluksella ilmaistaan surua vielä tänäkin päivänä. Kansanuskomuksissa kasvin arvellaan karkottavan pahoja henkiä.[3]

Lähteet

Viitteet

  1. Stevens 2001-
  2. Räty ja Alanko 2004, s. 30
  3. Suuri symbolikirja. Toimittanut Pentti Lempiäinen. WSOY 1993, ISBN 951-0-18537-X.
lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedian tekijät ja toimittajat
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia FI

Valkosoihtu: Brief Summary

tarjonnut wikipedia FI

Valkosoihtu (Asphodelus albus) on monivuotinen ruohokasvi heinäpuukasvien heimon (Xanthorrhoeaceae) alaheimossa Asphodeloideae (aiemmin heimona Asphodelaceae, soihtukasvit). Lajia viljellään perennana eli monivuotisena koristekasvina.

Tätä tummanvihreälehtistä vaaleakukkaista kasvia kasvoi antiikin taruston mukaan manalan niityillä. Kukat ilahduttivat kuolleiden sieluja. Kreikkalaiset omistivat kasvin kasvuvoiman jumalattarelle Demeterille ja hänen tyttärelleen Persefonelle, roomalaiset Saturnukselle. Myytit kertovat asphodeluksen mukuloita käytetyn kuolleiden ravintona Haadeksessa. Nälänhätien aikoihin niitä söivät myös elävät. Mukuloiden uskottiin parantavan myrkytyksiä. Kukkatertut olivat jumalkuvien koristeita (hastula regia). Välimeren maissa asphodeluksella ilmaistaan surua vielä tänäkin päivänä. Kansanuskomuksissa kasvin arvellaan karkottavan pahoja henkiä.

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedian tekijät ja toimittajat
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia FI