nimet breadcrumb-navigoinnissa
Karvaslaipikka (Phyllanthus acidus) on kasvilaji, joka kuuluu laipikoiden sukuun. Se on pieni puu tai pensas, jota kasvatetaan syötävien hedelmien vuoksi. Happamista hedelmistä valmistetaan monenlaisia säilykkeitä ja mehuja.
Karvaslaipikka on pieni puu tai pensas, joka kasvaa 2–9 metriä korkeaksi. Sen matala ja leveän pensasmainen latvus on monihaarainen. Se muistuttaa paljon toista trooppista hedelmäpuuta, bilimbiä, joka ei kuitenkaan ole sille sukua. Lehdet ovat vuorottaisia, lyhytruotisia, usein puikeita ja 2–7,5 cm pitkiä. Pienet vaaleanpunaiset kukat ovat tertuissa, jotka kasvavat suoraan paksujen oksien lehdettömistä varsista. Kellertävät ja 1–2,5 cm pitkät hedelmät ovat luumarjoja. Niiden sisältämässä kivessä on 4–6 siementä. Syötävät hedelmät ovat mehukkaita mutta happamia.[1]
Karvaslaipikan uskotaan olevan alun perin kotoisin Madagaskarilta. Se on tuotu sieltä Aasian etelä- ja kaakkoisosiin jo esihistoriallisina aikoina. Historiallisina aikoina sitä on alettu kasvattaa myös Amerikan mantereiden trooppisissa osissa. Nykyään puuta kasvaa kaikkialla tropiikissa.[1]
Karvaslaipikkaa kasvatetaan hedelmäpuuna. Sen kypsät hedelmät voidaan syödä sellaisenaan, mutta ne ovat niin happamia, että yleisemmin niistä valmistetaan sokeriliemessä keittämällä mehua, siirappia tai säilykkeitä. Kasvin lehtiä käytetään lisäksi vihanneksena osissa trooppista Aasiaa.[1]
Karvaslaipikka (Phyllanthus acidus) on kasvilaji, joka kuuluu laipikoiden sukuun. Se on pieni puu tai pensas, jota kasvatetaan syötävien hedelmien vuoksi. Happamista hedelmistä valmistetaan monenlaisia säilykkeitä ja mehuja.
