nimet breadcrumb-navigoinnissa
Pitkälehtivita (Potamogeton praelongus) on vitakasvien (Potamogetonaceae) heimoon, vitojen (Potamogeton) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on suurikokoinen ja vankkarakenteinen vesikasvi, joka kasvaa kokonaan vedenpinnan alapuolella. Pitkälehtivita on tunnistettavissa pitkien ja leveiden sekä puolittain sepivien lehtiensä perusteella. Pitkälehtivita voi kuitenkin risteytyä useiden muiden lajien kanssa. Risteymiä tunnetaan poimuvidan (Potamogeton crispus), heinävidan (Potamogeton gramineus), ahvenvidan (Potamogeton perfoliatus) ja välkevidan (Potamogeton lucens) kanssa. Risteymät ovat yleensä vaikeasti tunnistettavia.[2]
Pitkälehtividan varsi on poikkileikkaukseltaan pyöreä ja voi kasvaa kaksimetriseksi asti. Kaikki pitkälehticidan lehdet ovat keskenään samannäköisiä uposlehtiä, eikä sillä ole lainkaan erillisiä kelluslehtiä. Lehdet ovat ruodittomia ja tyviltään puoliksi sepiviä. Lehtilavat ovat tummanvihreitä ja suuria, usein noin 20 cm pitkiä ja muutaman senttimetrin levyisiä. Pitkälehtividan kukintona on noin parikymmentä senttimetriä pitkän varren päässä oleva noin 5 cm pitkä tähkä. Pitkälehtividan hedelmät ovat voimakkaasti köliselkäisiä.[2]
Pitkälehtivita kasvaa runsasravinteisissa, mutta kirkasvetisissä järvissä ja usein melko syvällä[2]. Suomessa pitkälehtivitaa tavataan siellä täällä ympäri maata Ahvenanmaalta ja etelärannikolta aina Enontekiöön ja Utsjoelle asti[3].
Pitkälehtivita (Potamogeton praelongus) on vitakasvien (Potamogetonaceae) heimoon, vitojen (Potamogeton) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on suurikokoinen ja vankkarakenteinen vesikasvi, joka kasvaa kokonaan vedenpinnan alapuolella. Pitkälehtivita on tunnistettavissa pitkien ja leveiden sekä puolittain sepivien lehtiensä perusteella. Pitkälehtivita voi kuitenkin risteytyä useiden muiden lajien kanssa. Risteymiä tunnetaan poimuvidan (Potamogeton crispus), heinävidan (Potamogeton gramineus), ahvenvidan (Potamogeton perfoliatus) ja välkevidan (Potamogeton lucens) kanssa. Risteymät ovat yleensä vaikeasti tunnistettavia.
Pitkälehtividan varsi on poikkileikkaukseltaan pyöreä ja voi kasvaa kaksimetriseksi asti. Kaikki pitkälehticidan lehdet ovat keskenään samannäköisiä uposlehtiä, eikä sillä ole lainkaan erillisiä kelluslehtiä. Lehdet ovat ruodittomia ja tyviltään puoliksi sepiviä. Lehtilavat ovat tummanvihreitä ja suuria, usein noin 20 cm pitkiä ja muutaman senttimetrin levyisiä. Pitkälehtividan kukintona on noin parikymmentä senttimetriä pitkän varren päässä oleva noin 5 cm pitkä tähkä. Pitkälehtividan hedelmät ovat voimakkaasti köliselkäisiä.
Pitkälehtivita kasvaa runsasravinteisissa, mutta kirkasvetisissä järvissä ja usein melko syvällä. Suomessa pitkälehtivitaa tavataan siellä täällä ympäri maata Ahvenanmaalta ja etelärannikolta aina Enontekiöön ja Utsjoelle asti.
