nimet breadcrumb-navigoinnissa
Tatarvita (Potamogeton polygonifolius) on kelluslehtinen vesikasvilaji, joka kasvaa karuissa suopuroissa. Joskus se voi kasvaa myös maalla.[2][3] Maailmanlaajuisessa uhanalaisuusluokituksessa tatarvita on elinvoimainen ja Suomen luokituksessa silmälläpidettävä.
Tatarvita kasvaa 20–60 senttimetriä pitkäksi. Se muistuttaa ulkonäöltään selvästi uistinvitaa. Siihen verrattuna tatarvidan kelluslehtien lavat ovat keskimäärin pienempiä, 6–8 senttimetriä pitkiä, hieman suipompia, soikean–puikeita ja tyveltä poimuttomia. Tatarvidan kelluslehdet ovat päältä rasvankiiltoisia. Uposlehdet ovat erimuotoisia ja varhain lakastuvat. Kukinto on 1–4 senttimetriä pitkä perällinen punaruskea tähkä ja luumarjamainen hedelmä noin kahden millimetrin kokoinen.[2][3]
Tatarvitaa esiintyy pääosin Euroopassa, varsinkin Länsi-Euroopassa. Sen muita esiintymispaikkoja on Pohjois-Afrikassa, Intiassa ja Kanadan koillisrannikolla.[4][5][6] Suomessa laji on hyvin harvinainen Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan kasvi. Suurin osa sen kasvupaikoista sijaitsee Getan kunnassa. Muissa Pohjoismaissa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa se on Suomeen verrattuna merkittävästi laajemmin levinnyt.[2][3]
Tatarvita (Potamogeton polygonifolius) on kelluslehtinen vesikasvilaji, joka kasvaa karuissa suopuroissa. Joskus se voi kasvaa myös maalla. Maailmanlaajuisessa uhanalaisuusluokituksessa tatarvita on elinvoimainen ja Suomen luokituksessa silmälläpidettävä.
