Trypanosomit[1] eli unitautiloisiot[1] (Trypanosoma) on yksisoluisten siimaeläinten suku. Trypanosomit ovat loiseliöitä, jotka elävät eläinten ja ihmisen veressä tai kudoksissa ja aiheuttavat sairauksia, joita kutsutaan yleisnimikkeellä trypanosomiaasi. Nagana-tautiloisio (Trypanosoma brucei) aiheuttaa unitautia eli afrikkalaista trypanosomiaasia. Chagas-tautiloisio (Trypanosoma cruzi) puolestaan aiheuttaa Chagasin tautia.[2]
Trypanosomit ovat yksisoluisia eliöitä kooltaan 8-50 μm. Muiden kinetoplastidien tavoin niillä on kinetoplasti-niminen soluelin, joka sisältää niiden mitokondriaalisen DNA:n. Sen lisäksi niillä on liikkumista varten flagella eli siima. Suurin osa trypanosomeista vaatii elinkiertoonsa useamman isäntäeliön, ja ne siirtyvät isäntäeliöstä toiseen vektorin välityksellä. [3]
Joitakin trypanosomilajeja ja -alalajeja:[4]
Trypanosomit eli unitautiloisiot (Trypanosoma) on yksisoluisten siimaeläinten suku. Trypanosomit ovat loiseliöitä, jotka elävät eläinten ja ihmisen veressä tai kudoksissa ja aiheuttavat sairauksia, joita kutsutaan yleisnimikkeellä trypanosomiaasi. Nagana-tautiloisio (Trypanosoma brucei) aiheuttaa unitautia eli afrikkalaista trypanosomiaasia. Chagas-tautiloisio (Trypanosoma cruzi) puolestaan aiheuttaa Chagasin tautia.
Trypanosomit ovat yksisoluisia eliöitä kooltaan 8-50 μm. Muiden kinetoplastidien tavoin niillä on kinetoplasti-niminen soluelin, joka sisältää niiden mitokondriaalisen DNA:n. Sen lisäksi niillä on liikkumista varten flagella eli siima. Suurin osa trypanosomeista vaatii elinkiertoonsa useamman isäntäeliön, ja ne siirtyvät isäntäeliöstä toiseen vektorin välityksellä.
