Corsiaceae on siemenkasviheimo koppisiemenisten Liliales-lahkossa, johon sen lisäksi kuuluvat heimot Campynemataceae, Petermanniaceae, myrkkyliljakasvit (Colchicaceae), inkaliljakasvit (Alstroemeriaceae), Melanthiaceae, punahuppukasvit (Philesiaceae), Rhipogonaceae, sarsaparillakasvit (Smilacaceae) ja liljakasvit (Liliaceae).[1]
Corsiaceae-kasvit ovat lehtivihreättömiä, sienijuuren varassa eläviä, juurakollisia tai tyvimukulallisia ruohoja. Lehdet ovat kierteisesti tai kahdessa rivissä, silposuonisia ja umpituppisia. Kukat sijaitsevat yksittäin varsipäätteisesti ja ovat vastakohtaisia. Kehälehdet ovat kookkaita, ulomman kiehkuran keskimmäinen lehti muodostaa huulen. Sikiäin on kehänalainen, siinä on laitaistukat, ja vartalo on lyhyt tai puuttuu, vaihtelevassa määrässä haaraton. Kussakin emilehdessä on paljon siemenaiheita. Siemenaiheissa on pitkä varsi (funikulus). Hedelmä avatutuu sivultaan kolmeksi liuskaksi ja eroaa istukoista tai kärjestä. Siemenet ovat vähäpätöisiä, ja niissä on erilaistumaton alkio.[2]
Suvussa Corsia heteet ovat tyveltään kasvaneet kiinni emiön vartaloon, jolloin muodostuu siitintukuksi eli gynostemiumiksi nimitetty rakenne. Lajilla C. dispar toimivia heteitä on viisi, huulen kanssa kohdakkainen hede on muuttunut joutoheteeksi.[3]
Heimon kasvit ovat kotoisin Etelä-Kiinasta, Etelä-Amerikan eteläosasta, Uudesta-Guineasta ja Australiasta.[4] [5]
Corsiaceae-heimossa on kolme sukua ja 30 lajia.[6] Suvut ovat: Arachnitis Phil. ja Corsia Becc. [7]
Corsiaceae on siemenkasviheimo koppisiemenisten Liliales-lahkossa, johon sen lisäksi kuuluvat heimot Campynemataceae, Petermanniaceae, myrkkyliljakasvit (Colchicaceae), inkaliljakasvit (Alstroemeriaceae), Melanthiaceae, punahuppukasvit (Philesiaceae), Rhipogonaceae, sarsaparillakasvit (Smilacaceae) ja liljakasvit (Liliaceae).
.jpg)
