Baleaarienliitäjä (Puffinus mauretanicus) on Baleaareilla pesivä äärimmäisen uhanalainen ulappalintu.[1]
Kooltaan baleaarienliitäjä on noin 33 cm. Väriltään lintu on yläpuolelta tummanruskea ja alapuolelta ruskehtavan vaalea vaihtelevin merkein. Monen yksilön pyrstönalunen on tuhkanharmaa. Tummat yksilöt voi sekoittaa nokiliitäjään (Puffinus griseus) [2].
Kuten muutkin ulappalinnut, myös baleaarienliitäjä elää pääasiassa ulapalla. Pesänsä baleaarienliitäjä tekee kallioilla tai pienille saarille. Se on hidas lisääntymään, koska se munii vain yhden munan pesimäkaudellaan. Aikuiset tulevat sukukypsiksi kolmevuotiaina.[2]
Baleaarienliitäjäkannan kooksi arvioidaan 4 000–4 800 yksilöä [2]. Lajia uhkaavat ajoverkot, joihin linnut takertuvat sukeltaessaan ravintoa, sekä saarille levinneet kissat rotat ja genetit. Myös merien saastumisella on mahdollisesti vaikutusta kannan pienentymiseen. [1]
Baleaarienliitäjä (Puffinus mauretanicus) on Baleaareilla pesivä äärimmäisen uhanalainen ulappalintu.
Kooltaan baleaarienliitäjä on noin 33 cm. Väriltään lintu on yläpuolelta tummanruskea ja alapuolelta ruskehtavan vaalea vaihtelevin merkein. Monen yksilön pyrstönalunen on tuhkanharmaa. Tummat yksilöt voi sekoittaa nokiliitäjään (Puffinus griseus) .
Kuten muutkin ulappalinnut, myös baleaarienliitäjä elää pääasiassa ulapalla. Pesänsä baleaarienliitäjä tekee kallioilla tai pienille saarille. Se on hidas lisääntymään, koska se munii vain yhden munan pesimäkaudellaan. Aikuiset tulevat sukukypsiksi kolmevuotiaina.
Baleaarienliitäjäkannan kooksi arvioidaan 4 000–4 800 yksilöä . Lajia uhkaavat ajoverkot, joihin linnut takertuvat sukeltaessaan ravintoa, sekä saarille levinneet kissat rotat ja genetit. Myös merien saastumisella on mahdollisesti vaikutusta kannan pienentymiseen.
