Kaktiokasvit (Didiereaceae) on 16-lajinen pieni kasviheimo koppisiemenisten Caryophyllales-lahkossa.
Kaktiokasvit ovat puuvartisia, usein okaisia ja tavallisesti kausivihantia kasveja, joiden varsi voi olla enemmän tai vähemmän sukkulenttinen. Tavallisesti niissä esiintyy kasvussaan ehkäistyneitä lyhytversoja. CAM-aineenvaihduntaa esiintyy, ja sekundaarisista aineenvaihduntatuotteista tanniinit ovat yleisiä. Kasveissa on myös limatiehyitä. Kasvit ovat kaksikotisia tai toisinaan sekasopuisia siten, että samassa kasvissa on sekä kaksineuvoisia että emikukkia. Kukat sijaitsevat joskus kimppuina. Kukassa on neljä tai viisi kehälehteä, joiden tyvellä kiertää rengasmainen mesiäinen. Heteitä on 5-12 yhtenä kiehkurana ja tyveltään yhteenkasvaneina; niitä voi olla myös paljon (suvussa Calyptrotheca). Joskus heteiden sisäpuolellakin on mesirauhasia. Yhdislehtinen sikiäin koostuu useasta emilehdestä, joissa on yksi, tai harvemmin kaksi siemenaihetta kussakin. Luotit ovat enemmän tai vähemmän kilpimäisiä ja ripsuisia. Hedelmä on pähkylämäinen, joskus kansikota (suvussa Calyptrotheca). Siemenessä on siemenaiheen varresta eli funikuluksesta kehittynyt strofioli tai arillus; perispermi eli ulkovalkuainen enemmän tai vähemmän puuttu. Kromosomiluku n = 22, 24; usein kasvit ovat polyploideja.[1]
Kaktiokasveja esiintyy hajanaisesti eteläisessä ja itäisessä Afrikassa sekä Madagaskarissa.[2]
Kaktiokasvien heimossa on seitsemän sukua ja 16 lajia. Aikaisemmin heimoon luokiteltiin vain madagaskarilaiset suvut, nyt myös afrikkalaisia sukuja, joita ennen pidetiin portulakkakasveihin (Portulacaceae sensu lato eli laajassa mielessä) kuuluvina (vrt. Portulacineae-kladin luokittelu).[3]
Kaktiokasvien suvut:[4]
Kaktiokasvit (Didiereaceae) on 16-lajinen pieni kasviheimo koppisiemenisten Caryophyllales-lahkossa.
