Barrakudinat (Paralepididae) on auloppikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan kaikista valtameristä.
Barrakudinojen heimoon kuuluu 12 sukua ja 56 lajia.[1] Eräissä lähteissä myös keihäskalat (Anotopteridae) katsutaan kuuluvaksi barrakudinoihin[2]. Ruumiinrakenteeltaan barrakusinat ovat solakoita ja pitkänomaisia kaloja ja muistuttavat ulkonäöltään barrakudia. Suurimmat lajit voivat saavuttaa noin metrin pituuden, mutta tyypillisesti ne kasvavat 6–56 cm pitkiksi. Tyypillisiä piirteitä ovat pitkä kuono, ruumiin takaosassa sijaitsevat lyhyet selkä- ja rintaevät, sekä pitkähkö peräevä. Rasvaevä sijaitsee lähellä haarautunutta pyrstöä. Suu on suuri ja hampaat pienikokoiset. Barrakudinoilla ei ole uimarakkoa. Suurin osa heimon kaloista on hermafrodiitteja, mutta osalla lajeista on erilliset koiras- ja naarasyksilöt. Väriltään barrakudinalajit ovat hopeanharmaita ja ruumiissa voi olla ruskeita tai mustia raitoja tai laikkuja.[1][2][3][4]
Barrakudinoja tavataan niin kylmistä kuin lämpimistäkin valtameristä. Yleisimpiä ne ovat kuitenkin trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Ne elävät niin lähellä pintaa kuin syvissäkin vesissä, aina noin 2 000 metrin syvyyteen. Heimon kaloille on tyypillistä uida pystyasennossa pää ylöspäin. Barrakudinojen ravintoa ovat pienet kalat, äyriäiset ja eläinplankton.[1][2][3][4]
Barrakudinat (Paralepididae) on auloppikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan kaikista valtameristä.
