Odontosia sieversii is a moth of the family Notodontidae. It is found from northern and central Europe to northern China and Japan.
The wingspan is 39–49 mm. Adults are on wing from the end of March to May.
The larvae feed on Betula species. Larvae can be found from April to May. The species overwinters as a pupa.
Odontosia sieversii is a moth of the family Notodontidae. It is found from northern and central Europe to northern China and Japan.
The wingspan is 39–49 mm. Adults are on wing from the end of March to May.
The larvae feed on Betula species. Larvae can be found from April to May. The species overwinters as a pupa.
Huhtinirkko (Odontosia sieversii) on kevään varhaisia yöperhosia. Laji tunnettiin aikaisemmin myös huhtinirhasiipenä.
Siivet ovat läpikuultavat, ja niiden pohjaväri on vaaleanharmaa. Etusiiven etureunan puolella on ruskeaa varjostumaa. Siiven poikki kulkee kaksi selvästi erottuvaa vaaleaa poikkiviirua. Etusiiven takareunassa, lepäävällä perhosella selkäpuolella, on selvä, tummista suomuista muodostuva tupsu. Takasiivet ovat harmaat, ja niissä on vaalea poikkiviiru. Siipien reunan ripset ovat vaaleat, mutta siipisuonten kohdalla tummat. Keskiruumis on enimmäkseen tumma, takaruumis ruskea. Naaras on selvästi koirasta kookkaampi ja raskastekoisempi. Lisäksi naaralla on pidemmät ja kapeammat siivet kuin koiraalla. Siipiväli koiraalla on 39–44 mm ja naaraalla 40–49 mm.[1][2]
Toukka on kaksivärinen. Se on selkäpuolelta vaaleanvihreä ja vatsapuolelta tumman sinivihreä.[3]
Levinneisyydeltään huhtinirkko on boreaalinen laji, jota tavataan Euroopassa vain sen keski- ja pohjoisosissa. Idässä levinneisyys ulottuu Japaniin saakka.[4] Suomessa huhtinirkkoa tavataan yleisenä aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Aikuiset perhoset lentävät huhti-toukokuussa, ja lentoajan huippu on vapun tienoille.[5] Lentoajan alku riippuu lämpötiloista ja lämpiminä keväinä yksilöitä saattaa lentää jo maaliskuussa.[2]
Esiintymisalueellaan huhtinirkko on yleinen ja runsaslukuinen, mutta paikoittainen laji. Sitä tavataan kosteilla, koivua kasvavilla paikoilla. Perhoset lentävät hämärän laskeutumisesta keskiyöhön ja ovat aktiivisia, vaikka lämpötila saattaa olla nollan vaiheilla. Koiraat lentävät kirkkaiden valojen luokse, mutta naaraita tavataan valolla äärimmäisen harvoin. Ilmeisesti naaraat pysyttelevät enimmäkseen korkealla latvustoissa. Tavatut perhosyksilöt ovat jokseenkin poikkeuksetta vasta kuoriutuneita ja hyväkuntoisia, mikä viittaa siihen että aikuiset perhoset elävät vain hyvin lyhyen aikaa.[2]
Parittelu tapahtuu puunrungolla ja kestää yöstä seuraavan päivän iltapäivään. Naaras munii 100–400 munaa yksittäin tai ryhminä puiden latvuksiin. Toukkia tavataan luonnossa harvoin, sillä ne pysyttelevät korkealla latvustossa. Toukat ovat täysikasvuisia kesäkuun lopulla tai heinäkuun alussa, jolloin toukka muuttuu väriltään ruskeaksi, sen pinta tulee rasvaiseksi ja toukka laskeutuu maahan koteloitumaan. Kotelo sijaitsee maassa ja talvehtii.[2]
Toukka syö eri koivulajeja (Betula).[2]
Huhtinirkko (Odontosia sieversii) on kevään varhaisia yöperhosia. Laji tunnettiin aikaisemmin myös huhtinirhasiipenä.
Odontosia sieversii
L'Odontosie de Sievers, Odontosia sieversii, est une espèce d'insectes lépidoptères, un papillon de nuit appartenant à la famille des Notodontidae, à la sous-famille des Ptilodoninae et au genre Odontosia.
Odontosia sieversii
L'Odontosie de Sievers, Odontosia sieversii, est une espèce d'insectes lépidoptères, un papillon de nuit appartenant à la famille des Notodontidae, à la sous-famille des Ptilodoninae et au genre Odontosia.
Répartition : sud de la Scandinavie, est de l’Europe. Envergure du mâle : de 18 à 20 mm. Période de vol : d’avril à juin. Habitat : forêts de bouleaux. Plantes-hôtes : Betula.Odontosia sieversii is een nachtvlinder uit de familie van de tandvlinders (Notodontidae).
De vlinder heeft een spanwijdte van 39 tot 49 millimeter. De basiskleur van de vleugel is geel tot grijsgeel, met een dichte donkere bespikkeling. De middenband op de voorvleugel is wat donkerder en is afgezet met lichtgekleurde sterk getande lijnen. Over de achtervleugel loopt een lichtgekleurde lijn. De franje is geblokt.
De soort gebruikt berk als waardplant. De rups wordt gevonden in april en mei. De vliegtijd is van eind maart tot mei. De soort overwintert als pop.
Het verspreidingsgebied van Odontosia sieversii loopt van Noord- en Centraal-Europa tot het noorden van China en Japan.
BronnenBåndet vårtannspinner (Odontosia sieversii) er en sommerfugl som tilhører familien tannspinnere (Notodontidae). Den ligner på slektningen vanlig vårtannspinner (Odontosia carmelita), men kan skilles fra denne på at forvingene har to lyse tverrbånd, og på at hannen har markert fjærformede antenner.
En middelsstor (vingespenn 39 – 49 mm) spinner med tynt skjellkledte, noe gjennomsiktige vinger. Hodet er ganske lite, antennene er nesten så lange som halve forvingen, fjærformede hos hannen og trådformede hos hunnen. Kroppen er sylindrisk. Brystet er kledt med lange, oppstående hår og har vanligvis er trekantet, mørkere flekk i midten, men det finnes også en fargevariant der brystet er mørkebrunt med to lyse skråstriper, som hos vanlig vårtannspinner. Bakkroppen er sylindrisk og tett kledt med ganske korte, brunlige hår. Forvingen er lyst gråbrun, sjeldnere mørkt gråaktig. Den har to, oftest noe utydelige, lyse tverrbånd. Vingenes ytterkant har ganske lange hårfrynser som er vekselvis lyse og mørke, de skaper dermed inntrykk av at kanten er tannete selv om den egentlig er nokså jevn. Omtrent midt på forvingens bakkant er det en bred "tann" av bakoverrettede skjell som er mørkere enn resten av vingen. Bakvingen er samme farge som forvingen, med ett lyst tverrbånd. Larven er naken og uten kroppsutvekster, gulgrønn på oversiden og blålig grønn på undersiden.
Båndet vårtannspinner finnes i fuktige bjørkeskoger, og larvene lever på bjørk (Betula spp.). De voksne sommerfuglene flyr ganske tidlig på våren, ofte før snøen er helt borte. I Sør-Skandinavia er flygetiden fra midten av april til begynnelsen av mai, i Nord-Sverige kan den vare til juni. De flyr om natten på netter der temperaturen er noe over 0° C, og hannene, men ikke hunnene, kommer gjerne til lys. De voksne tar ikke næring til seg og lever trolig ganske kort tid. Etter parringen legger hunnen 100 – 140 egg enkeltvis eller i små grupper på bjørkekvister oppe i trekronene. Larvene klekkes når løvet springer ut, gjerne 2 – 3 uker etterpå. Man har bare funnet larver av denne arten noen få ganger og de holder sannsynligvis til høyt oppe i trekronene. Larven er sannsynligvis utvokst rundt månedsskiftet juni – juli, den kryper da ned på bakken, spinner seg inn i en kokong og forvandler seg til en puppe, som overvintrer.
Båndet vårtannspinner er en nordlig art som finnes i Mellom- og Nord-Europa fra Tsjekkia og nordover. Østover finnes den gjennom Russland til Øst-Sibir, det nordlige Kina og Japan. I Norge er den bare funnet i Sør-Norge nord til Sogn og Fjordane, men den forekommer langt nord for Polarsirkelen i Sverige og Finland og det er vel ikke usannsynlig at den også skulle finnes i Nord-Norge.
Båndet vårtannspinner (Odontosia sieversii) er en sommerfugl som tilhører familien tannspinnere (Notodontidae). Den ligner på slektningen vanlig vårtannspinner (Odontosia carmelita), men kan skilles fra denne på at forvingene har to lyse tverrbånd, og på at hannen har markert fjærformede antenner.
