Freesiat (Freesia)[1] on 15–16-lajinen yksisirkkaisten kasvien suku, joka kuuluu kurjenmiekkakasvien heimoon. Suvun lajit ovat monivuotisia ruohovartisia kasveja, jotka talvehtivat tyvimukulana. Ne kasvavat kotoperäisinä keskisessä ja eteläisessä Afrikassa.[2]
Suku on nimetty saksalaisen lääkärin Friedrich Heinrich Theodor Freesen mukaan. Pitkään lajeja oli vain yksi. Sillä oli kolme nimeä: Freesia corymbosa, Freesia refracta sekä Freesia odorata. Myöhemmin freesioiden sukuun on luokiteltu enemmänkin lajeja, kuten Freesia laxa, joka aiemmin luettiin kuuluvaksi joko sukuun Anomatheca tai sukuun Lapeirousia.
Freesioita viljellään voimakastuoksuisten kukkiensa vuoksi. Ne viihtyvät parhaiten välimerenilmastossa. Talven alkaessa ne kasvattavat kimpuittain lehtiä ja kukkia, jotka kehittyvät ryppäinä pitkin melko hentoa vartta, odottaen kevään alkua puhjetakseen. Niiden vahva tuoksu muistuttaa hieman jasmiinia. Freesioiden kukkia käytetään hajuvesituotannossa ydintuoksuna, kuten esimerkiksi Cacharelin tuoksussa Noa (1998).
Freesiat (Freesia) on 15–16-lajinen yksisirkkaisten kasvien suku, joka kuuluu kurjenmiekkakasvien heimoon. Suvun lajit ovat monivuotisia ruohovartisia kasveja, jotka talvehtivat tyvimukulana. Ne kasvavat kotoperäisinä keskisessä ja eteläisessä Afrikassa.
Suku on nimetty saksalaisen lääkärin Friedrich Heinrich Theodor Freesen mukaan. Pitkään lajeja oli vain yksi. Sillä oli kolme nimeä: Freesia corymbosa, Freesia refracta sekä Freesia odorata. Myöhemmin freesioiden sukuun on luokiteltu enemmänkin lajeja, kuten Freesia laxa, joka aiemmin luettiin kuuluvaksi joko sukuun Anomatheca tai sukuun Lapeirousia.
Freesioita viljellään voimakastuoksuisten kukkiensa vuoksi. Ne viihtyvät parhaiten välimerenilmastossa. Talven alkaessa ne kasvattavat kimpuittain lehtiä ja kukkia, jotka kehittyvät ryppäinä pitkin melko hentoa vartta, odottaen kevään alkua puhjetakseen. Niiden vahva tuoksu muistuttaa hieman jasmiinia. Freesioiden kukkia käytetään hajuvesituotannossa ydintuoksuna, kuten esimerkiksi Cacharelin tuoksussa Noa (1998).
