Karjalanruusu (Rosa acicularis) on Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa kasvava ruusulaji. Suomessa sitä tavataan luonnonvaraisena erityisesti Itä-Suomessa. Karjalanruusu on Pohjois-Karjalan maakuntakasvi.[2]
Karjalanruusu on puolesta puoleentoista metriä korkeaksi kasvava pensas, jossa on paljon juurivesoja. Varret ovat punaruskeita ja tiheäpiikkisiä. Piikit ovat suoria, neulamaisia ja ne eivät sijaitse pareittain nivelissä, toisin kuin karjalanruusua läheisesti muistuttavalla metsäruusulla (R. majalis). Lehti on kerrannaislehti. Lehden korvakkeet ovat tavallisesti kapeakärkisiä. Lehdykät ovat 1,5–5 cm pitkiä, päältä kaljuja ja vaaleanvihreitä, alta harvakarvaisia ja harmahtavanvihreitä. Lehdykän laita on leveähampainen. Punaiset kukat ovat yksittäin. Karjalanruusu kukkii Suomessa kesä-heinäkuussa. Hedelmä on pitkänomainen tai päärynänmuotoinen, noin 1,5 cm pitkä punainen kiulukka.[3]
Karjalanruusua tavataan erittäin laajalla alueella Pohjois-Euraasiassa ja Pohjois-Amerikan itäosissa. Lajin läntisimmät esiintymät ovat Pohjois-Ruotsissa ja Suomessa.[4] Suomessa karjalanruusun esiintymät painottuvat Keski- ja Itä-Suomeen. Pohjoisimmat havainnot ovat Etelä-Lapista. Yleinen laji on Pohjois-Karjalassa ja Savossa.[5]
Karjalanruusun tyypillistä kasvuympäristöä ovat lehdot, rehevät korvet, puronvarret ja tuoreet rinnemetsät. Lajia saattaa tavata myös puutarhakarkulaisena pihoilla ja pientareilla.[3]
Karjalanruusua viljellään myös puutarhakasvina.[4]
Paksuissa varsissa on yleensä tiheässä suoria piikkejä.
Nuput ovat usein tummemmanpunaisia.
Kiulukka voi olla joko lähes pyörä tai pitkänomainen, kuten kuvassa.
Karjalanruusu (Rosa acicularis) on Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa kasvava ruusulaji. Suomessa sitä tavataan luonnonvaraisena erityisesti Itä-Suomessa. Karjalanruusu on Pohjois-Karjalan maakuntakasvi.
