Retrophyllum ist eine Pflanzengattung in der Familie der Steineibengewächse (Podocarpaceae). Die etwa sechs Arten kommen auf der Südhalbkugel vor.[1]
Retrophyllum-Arten wachsen als Sträucher oder Bäume. Die Blätter sind nicht nadelförmig, sondern lanzettlich sowie derb und ledrig.
Retrophyllum-Arten sind zweihäusig getrenntgeschlechtig (diözisch). Die Samen sind von einem Samenmantel (Arillus) umgeben.
Christopher Nigel Page gliederte 1988/9 fünf Arten aus der vorher heterogenen (polyphyletischen) Gattung Nageia Gaertn. aus und stellte die neue Gattung Retrophyllum in Notes from the Royal Botanic Garden, Edinburgh., Volume 45, Seite 379 auf. Typusart ist Retrophyllum vitiense (Seem.) C.N.Page[2]
Die Gattung Retrophyllum hat auf der Südhalbkugel viele voneinander isolierte Lebensräume (disjunkte Areale). Je zwei Arten kommen in Neukaledonien, Melanesien und Südamerika vor.[1]
In der Gattung Retrophyllum gibt es etwa sechs rezente Arten:[1]
Fossilien der Gattung wurden mit Retrophyllum oxyphyllum (Feng. & Parodi) Wilf aus dem frühen Eozän (vor ca. 52 Millionen Jahren) in Laguna del Hunco in Süd-Argentinien gefunden.[4] Retrophyllum-Fossilien wurden auch in Sedimenten aus dem frühen Miozän (vor ca. 20 Millionen Jahren) im südlichen Neuseeland gefunden.[3]
Retrophyllum ist eine Pflanzengattung in der Familie der Steineibengewächse (Podocarpaceae). Die etwa sechs Arten kommen auf der Südhalbkugel vor.
Retrophyllum is a genus of conifers in the family Podocarpaceae.[2] It contains five generally recognized extant species with a disjunct distribution in the Southern Hemisphere, found in Papuasia and also in South America.[1][3][4] Retrophyllum are evergreen trees typically occurring in tropical rainforests and cloud forests.
The name Retrophyllum is derived from the Latin retro, meaning "backward" or "reversed", and the Greek phyllos, meaning "leaf". The name refers to the unique phyllotaxis where the adaxial surfaces of the leaves face up on one side of the shoot and down on the other.[1]
_(cropped).jpg)
Retrophyllum are evergreen trees. They range in size from dwarfed to very large,[1] reaching heights in excess of 40 and potentially 60 meters.[5] Resin canals are found in both leaves and the seed cones.[1] The bark is usually smooth at first, becoming fissured or flaking with age.[1][5][6]
The leaves are generally flat with a decurrent base and a spreading blade, but leading and cone-bearing shoots may also have small appressed scale-like leaves.[1][5][6] The base phyllotaxis or leaf arrangement is spiral though the leaves usually form subopposite and nearly decussate pairs. The leaves of a lateral shoot are further twisted at their petioles to form two pectinate rows in a horizontal plane around the shoot.[1] The leaf petioles in Retrophyllum are uniquely twisted on the lateral shoots in opposite directions on each side of a shoot orienting the leaf blades with the adaxial or ventral surface upwards on one side of the shoot and the abaxial or dorsal surface upwards on the opposite side of the shoot.[1][6][5] The leaf blade varies in shape from lanceolate to narrowly ovate. The leaves have conspicuous midribs and are amphistomatic with stomata present on both sides.[1]
Retrophyllum are dioecious with male pollen cones and female seed cones on separate individual trees. The male pollen cones may be axillary or terminal and solitary or grouped. They have glabrous peduncles. A pollen cone consists of many spirally arranged microsporophylls each with two pollen sacs producing bisaccate pollen.[1]
The female seed cones develop from axillary buds. They are often solitary but may also be paired. The cones consist of several basal sterile cone scales and a single apical fertile scale. The basal scales are fused. The fertile scale has one seed producing ovule. The single seed of the cone is covered by a modified ovuliferous scale known as the epimatium. The epimatium becomes fleshy and drupe-like at maturity. It varies in shape from elliptic to ovoid or pyriform and may be red, violet or purplish brown in color.[1]
Retrophyllum has a naturally disjunct distribution covering the Maluku Islands of Indonesia, New Guinea, New Britain and New Ireland in the Asia-Pacific region, Fiji, New Caledonia and Vanuatu in the Pacific and parts of Brazil, Colombia, Ecuador, Peru and Venezuela in South America.[1] The species Retrophyllum minus occurs in riparian and lacustrine habitats on ultramafic soils in New Caledonia.[7] The other species usually grow in tropical lowland or montane rainforests or cloud forests.[5][6][8]
Retrophyllum shoots have a distinctive morphology in which the leaves are in subopposite pairs,[1] and twisted in such a way that the abaxial surface of one leaf is up, and in the other it is down. This feature, added to a distinctive epidermal morphology means that well-preserved specimens can be easily identified in the fossil record. The fossil record shows that Retrophyllum was present in the Cenozoic of Argentina,[9] Australia[10] and New Zealand.[11][12] It is now extinct in those places.
R. piresii (Silba) Page
R. rospigliosii (Pilger) Page
R. vitiense (Seemann) Page
R. comptonii (Buchholz) Page
R. minus (Carrière) Page (Bois bouchon)
In a 2009 book on conifers, Retrophyllum piresii was treated as conspecific with Retrophyllum rospigliosii. The author stated "One specimen from low elevations in Brazil was separated as a distinct species, but it falls well within the range of variation of the species as a whole and is geographically close to some locations in Peru."
There are five generally recognized species.[1][3]
Retrophyllum is a genus of conifers in the family Podocarpaceae. It contains five generally recognized extant species with a disjunct distribution in the Southern Hemisphere, found in Papuasia and also in South America. Retrophyllum are evergreen trees typically occurring in tropical rainforests and cloud forests.
Retrophyllum es un género de plantas perteneciente a la familia Podocarpaceae, que comprende 5 especies que se distribuyen por el hemisferio sur
Todas las especies de este género pertenecían al género Nageia antes de ser separados y agrupados por Christopher Nigel Page en el género Retrophyllum.
Este tipo es de 20 pares cromosómicos, que lo distingue del género Afrocarpus - 24 pares - y en parte del género Nageia - 20 o 26 o 29 pares.
Los brotes de Retrophyllum tienen una morfología característica en la que las hojas son opuestas, y torcidas de tal manera que la superficie abaxial de una hoja está arriba, y en la otra está abajo. Esta característica, sumada a una morfología epidérmica distintiva significa que bien conservados ejemplares pueden ser fácilmente identificados en el registro fósil. El registro fósil muestra que Retophyllum estuvo presente en el Cenozoico de Australia (Hill y Polo 1992) y Nueva Zelanda (Polo 1992, 1997). Se extinguieron en ambos lugares.
Retrophyllum es un género de plantas perteneciente a la familia Podocarpaceae, que comprende 5 especies que se distribuyen por el hemisferio sur
Retrophyllum on podokarpuskasvien heimoon (Podocarpaceae) kuuluva havupuusuku. Siihen kuuluu viisi lajia. Suvun edustajat ovat ainavihantia puita, joita esiintyy luonnonvaraisena Australaasiassa ja Etelä-Amerikassa. Suvun ominaispiirteitä ovat pieniä hedelmiä muistuttavat mehevät kävyt ja ainutlaatuinen lehtien asento, jossa lehdet ovat kääntyneet päinvastaisiin suuntiin versorangan vastakkaisilla puolilla.[1]
Suvun tieteellinen nimi Retrophyllum on muodostettu latinan sanasta retro, joka tarkoittaa ”takaisin” tai ”taaksepäin”, ja kreikan kielen lehteä tarkoittavasta sanasta. Nimi viittaa suvulle ominaiseen lehtien asentoon, jossa lehdet ovat kääntyneet päinvastaisiin suuntiin verson eri puolilla.[1]
Suvun kasvit ovat ainavihantia puita.[1] Useimmat lajit ovat suurikasvuisia puita, joilla on suora runko ja siirottavat tai osin riippuvat oksat.[1][2][3] Rungon kuori on usein aluksi sileää ja muuttuu hilseileväksi tai uurteiseksi iän myötä.[2][3] Pihkatiehyitä on lehdissä ja kävyissä.[1]
Lehdet ovat yleensä litteitä, lyhytruotisia ja siirottavia, mutta suvulla esiintyy myös ranganmyötäisiä suomumaisia lehtiä.[1][2][3] Lehtiasento on kierteinen, mutta sivuversojen lehdet ovat kiertyneet ruodiltaan siten, että asettuvat kampamaisesti kahteen riviin rangan ympärille ja muodostavat yleensä lähes vastakkaisia pareja.[1] Sivuversojen lehdillä on ainutlaatuinen asento, jossa lehdet ovat kääntyneet päinvastaisiin suuntiin rangan vastakkaisilla puolilla. Yhdellä puolella versorankaa lehtien ranganpuoleinen eli adaksiaalinen pinta osoittaa ylöspäin, kun taas vastakkaisella puolella rankaa rangasta poispäin suuntautunut eli abaksiaalinen pinta osoittaa ylöspäin. Lehdet ovat muodoltaan suikeita tai kapeanpuikeita, ja niillä on usein näkyvä keskisuoni. Ilmarakoja on lehtien kummallakin pinnalla.[1]
Suvun edustajat ovat kaksikotisia, mikä tarkoittaa hede- ja emikukintojen sijaitsevan eri kasviyksilöissä.[1] Hedekukinnot eli hedekävyt voivat kehittyä yksittäin tai ryppäissä hanka- tai kärkisilmuihin.[1]
Emikukinnot eli varsinaiset kävyt kehittyvät yksittäin tai pareittain hankasilmuihin. Kävyssä on useita käpysuomuja, joista tavallisesti ainoastaan kärjenpuoleisin suomu on hedelmällinen, ja tuottaa vain yhden siemenen. Hedelmättömät käpysuomut ovat yhteenkasvaneet.[1] Kävyn ainoaa siementä ympäröi kokonaan emisuomusta kehittynyt vaippa eli epimatium, joka muuttuu meheväksi kävyn kypsyessä. Kypsä käpy muistuttaa koppisiemenisen kasvin luumarjaa; se on mehevä ja sisältää yhden suhteellisen suuren siemenen. Kypsän kävyn epimatium on tavallisesti luumun- tai munanmuotoinen ja väritykseltään punainen, violetti tai ruskea.[1]
Retrophyllum kuuluu podokarpuskasvien heimoon, jossa sen lähimmät sukulaiset ovat afrokarpukset (Afrocarpus) ja suku Nageia. Nämä kolme sukua muodostavat yhdessä yksisyntyisen eli monofyleettisen ryhmän. Kaikki ryhmän lajit luokiteltiin pitkään ennen vuotta 1989 sukuun Nageia.[4]
Sukuun lasketaan tavallisimmin kuuluvaksi viisi lajia.[1][4]
Suvun edustajia esiintyy luonnonvaraisena Australaasiassa ja Etelä-Amerikassa. Suvun edustajia kasvaa luontaisena Australaasiassa Indonesian Molukeilla, Papuassa-Uudessa-Guineassa, Fidžillä, Uudessa-Kaledoniassa ja Salomonsaarten Santa Cruz -saarilla. Etelä-Amerikassa suvulla on hajanainen levinneisyys Brasilian, Ecuadorin, Kolumbian, Perun ja Venezuelan vuoristojen sademetsissä.[1] Sukuun tunnistettavasti kuuluvien puiden fossiilisia jäänteitä on löydetty mioseeniepookin aikana muodostuneista kerrostumista suvun nykyisen levinneisyysalueen ulkopuolelta Uudesta-Seelannista.[4]
Retrophyllum on podokarpuskasvien heimoon (Podocarpaceae) kuuluva havupuusuku. Siihen kuuluu viisi lajia. Suvun edustajat ovat ainavihantia puita, joita esiintyy luonnonvaraisena Australaasiassa ja Etelä-Amerikassa. Suvun ominaispiirteitä ovat pieniä hedelmiä muistuttavat mehevät kävyt ja ainutlaatuinen lehtien asento, jossa lehdet ovat kääntyneet päinvastaisiin suuntiin versorangan vastakkaisilla puolilla.
Le genre Retrophyllum est un genre de la famille des Podocarpacées.
Toutes les espèces de ce genre appartenaient au genre Nageia avant d'en être séparées et regroupées par Christopher Nigel Page dans le genre Retrophyllum.
Ce genre est à 20 paires de chromosomes, ce qui le différencie du genre Afrocarpus - 24 paires - et partiellement du genre Nageia - 20 ou 26 ou 29 paires selon les espèces -.
P. M. Hollingsworth†, M. F. Gardner, R. R. Mill, P. I. Thomas, T. Jaffré - Conservation genetics and phylogenetics of New Caledonian Retrophyllum (Podocarpaceae) species - New Zealand Journal of Botany, 2002, Vol. 40: 175–188 [1]
Le genre Retrophyllum est un genre de la famille des Podocarpacées.
Retrophyllum-slekten (latin: Retrophyllum) er en slekt av bartrær innenfor gultrefamilien. De 5 artene i denne slekten vokser i tropene på den sørlige halvkule.
Slekten inneholder følgende arter:
Retrophyllum-slekten (latin: Retrophyllum) er en slekt av bartrær innenfor gultrefamilien. De 5 artene i denne slekten vokser i tropene på den sørlige halvkule.
Retrophyllum é um género de conífera pertencente à família Podocarpaceae.[1]
Retrophyllum é um género de conífera pertencente à família Podocarpaceae.
Малезія, Нова Каледонія, Бразилія, Венесуела і Колумбія.
Це дводольні, вічнозелені від карликових до великих дерева. Смоляні канали є в листі і насіннєвих шишках. Єдине насіння покрите костянкоподібним, від еліптичного до яйцеподібно-грушоподібною покриттям забарвленим у темно-червоне, пурпурне або пурпурно-коричневе.
Рослини цього роду були виявлені у початкових міоценових (близько 20 мільйонів років тому) відкладеннях на півдні Нової Зеландії. Скам'янілості показують, що Retophyllum був присутній в кайнозої Австралії та Нової Зеландії.
Retrophyllum C.N.Page, 1989
Retrophillum — род хвойных растений семейства подокарповые. Название рода происходит от латинских слов «retro» — «назад, обратно» и «phyllos» — «лист».
Род распространён в следующих регионах: Малезия, Новая Каледония, Бразилия, Венесуэла и Колумбия.
Это вечнозелёные растения, размером от карликовых до больших деревьев. Смоляные каналы есть в листья и семенных шишках. Единственное семена покрыты костянкоподобным, от эллиптической к яйцевидно-грушевидной покрытию, окрашенным в тёмно-красный, пурпурный или пурпурно-коричневый цвета.
Растения этого рода были обнаружены в ископаемом состоянии в начале миоцена (около 20 млн лет назад) на юге Новой Зеландии. Окаменелости показывают, что Retophyllum присутствовал во флоре кайнозоя в Австралии и Новой Зеландии.
Род содержит 5 видов[1]:
Retrophillum — род хвойных растений семейства подокарповые. Название рода происходит от латинских слов «retro» — «назад, обратно» и «phyllos» — «лист».
_-_Lyman_Plant_House,_Smith_College_-_DSC04253.JPG)
_1.jpg)
_(cropped).jpg)
_-_Lyman_Plant_House,_Smith_College_-_DSC04253.JPG)
