dcsimg
Plancia ëd Barbula convoluta Hedwig 1801
Life » » Archaeplastida » » Bryophyta » » Pottiaceae »

Barbula convoluta Hedwig 1801

Pikkutumpurasammal ( Finlandèis )

fornì da wikipedia FI

Pikkutumpurasammal (Barbula convoluta) on lehtisammallaji toukosammalten heimossa (Pottiaceae). Sitä esiintyy Maan pohjoispuoliskolla ja Australiassa. Laji kasvaa kalkkikallioilla, betonirakenteissa, soraikoissa, tienvarsissa, pelloilla, joutomailla ja paljaalla maalla.

Pikkutumpurasammalen versot kasvavat tyypillisesti viidestä kahteenkymmeneen millimetriä pitkäksi ja muodostavat kirkkaan kellertävänvihreää kasvustoa. Lehdet ovat lajityypilliseen tapaan kiertyneet kuivana. Ne ovat tavallisesti alle yhden millimetrin pitkiä ja leveimmillään noin keskikohdaltaan. Keskisuoni yltää lähes tai juuri lehden suippenevaan kärkeen. Lehtien laidat ovat samantasoisia tai enintään hyvin kapeasti taakäänteisiä lehden alaosassa. Laji lisääntyy pienistä itiöistä tai itujyväsistä.

Lähteet

  • Ulvinen, Tauno, Syrjänen, Kimmo & Anttila, Susanna 2002: Suomen sammalet – levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus. ISBN 952-11-1152-6.
  • Porley, Ron 2008: Arable Bryophytes: A field guide to the mosses, liverworts, and hornworts of cultivated land in Britain and Ireland. WILDGuides Ltd.

Aiheesta muualla

Kuvalinkit:

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
licensa
cc-by-sa-3.0
drit d'autor
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visité la sorgiss
sit compagn
wikipedia FI

Pikkutumpurasammal: Brief Summary ( Finlandèis )

fornì da wikipedia FI

Pikkutumpurasammal (Barbula convoluta) on lehtisammallaji toukosammalten heimossa (Pottiaceae). Sitä esiintyy Maan pohjoispuoliskolla ja Australiassa. Laji kasvaa kalkkikallioilla, betonirakenteissa, soraikoissa, tienvarsissa, pelloilla, joutomailla ja paljaalla maalla.

Pikkutumpurasammalen versot kasvavat tyypillisesti viidestä kahteenkymmeneen millimetriä pitkäksi ja muodostavat kirkkaan kellertävänvihreää kasvustoa. Lehdet ovat lajityypilliseen tapaan kiertyneet kuivana. Ne ovat tavallisesti alle yhden millimetrin pitkiä ja leveimmillään noin keskikohdaltaan. Keskisuoni yltää lähes tai juuri lehden suippenevaan kärkeen. Lehtien laidat ovat samantasoisia tai enintään hyvin kapeasti taakäänteisiä lehden alaosassa. Laji lisääntyy pienistä itiöistä tai itujyväsistä.

licensa
cc-by-sa-3.0
drit d'autor
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visité la sorgiss
sit compagn
wikipedia FI