Heisisavikka (Chenopodium opulifolium) on savikkakasveihin kuuluva kasvilaji.
Yksivuotinen heisisavikka kasvaa 30–80 cm korkeaksi. Väriltään se on vaihtelevan vihreä. Vain kasvin nuoret osat ovat jauhoisia. Varsi on pysty tai koheneva, tavallisesti pitkä- ja runsashaarainen, kova, sinertävänvihreä ja vihreäraitainen. Kierteisesti olevat lehdet ovat melko pieniä. Varren keskiosissa lehtilavan muoto vaihtelee vinoneliömäisestä leveänpuikeaan ja lähes kolmiomaiseen. Lapa on usein pituutensa levyinen, tavallisesti matalaan kolmiliuskainen, niukkahampainen ja joskus otäkärkinen. Ylempien lehtien lapa vaihtelee suikeasta kapeanpuikeaan ja se on ehyt tai hieman keihäsmäinen. Tavallisesti terttumainen kukinto on pitkälti lehdekäs. Kukinnon sykeröt ovat melko pieniä ja tiheitä. Heteitä on tavallisesti viisi kappaletta. Heisisavikka kukkii Suomessa elo-syyskuussa. Pähkylä on kehän muodostaman hedelmäverhiön suojaama. Musta siemen on vaaka-asennossa, 1,1–1,4 mm pitkä, ympärykseltään lähes pyöreä, tylppäreunainen ja pinnaltaan hieman säteen suuntaan uurteinen.[1]
Heisisavikka on alkuperältään eurooppalainen laji.[2] Pohjoismaissa se on hyvin harvinainen tulokaslaji, jota on tavattu Norjan, Ruotsin ja Suomen etelä- ja keskiosissa.[3] Suomessa heisisavikkaa on tavattu satunnaisesti muutamin paikoin eri puolilla maata Oulun korkeudelle saakka.[4]
Heisisavikka on Suomassa uustulokas, jota tavataan myllyillä, kaatopaikoilla ja satamissa.[2]
Muiden savikkalajien tapaan myös heisisavikka kelpaa ihmisravinnoksi.[2]
Heisisavikka (Chenopodium opulifolium) on savikkakasveihin kuuluva kasvilaji.
