Karjukalat (Caproidae) on pietarinkaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan kaikista valtameristä. Toisinaan karjukalojen katsotaan kuuluvan ahvenkalojen (Perciformes) tai jäykkäleukakalojen (Tetraodontiformes) lahkoon.[1][2]
Varhaisimmat karjukalojen heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu oligoseenikaudelle. Nykyään heimoon kuuluu 2 sukua ja 8–11 lajia. Karjukalat ovat kooltaan pienehköjä tai keskikokoisia kaloja ja saavuttavat suurimmillaan noin 30 cm:n pituuden. Heimon lajeille tyypillisiä piirteitä ovat litteä ja korkeahko ruumis, pienikokoinen pää ja suu, kookkaat silmät ja pitkät selkä- ja peräevät. Selkä- ja peräevän etuosassa on piikkejä, pieni pyrstöevä on suora tai pyöristynyt. Väritykseltään karjukalalajit ovat tyypillisesti vaaleanpunaisia tai punaisia ruumiin yläosasta ja vatsastaan vaalean hopeanharmaita.[1][2][3][4]
Karjukalalajeja tavataan lämpimistä ja lauhkeista vesistä Atlantista Välimeri mukaan lukien, Intian valtamerestä ja Tyynestämerestä. Pohjoisimmillaan ne elävät Norjassa.[5] Ne elävät tyypillisesti lähellä kivikkoisia pohjia 40–600 metrin syvyydessä merenpinnasta. Heimon kalojen ravintoa ovat äyriäiset ja muut pienet selkärangattomat eläimet.[3][1][2][4]
Karjukalat (Caproidae) on pietarinkaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan kaikista valtameristä. Toisinaan karjukalojen katsotaan kuuluvan ahvenkalojen (Perciformes) tai jäykkäleukakalojen (Tetraodontiformes) lahkoon.
