dcsimg

Kvinoa ( Finlandèis )

fornì da wikipedia FI

Kvinoa eli kinua (Chenopodium quinoa) on eteläamerikkalainen hiilihydraattipitoinen ruokakasvi. Se ei ole heinäkasvi kuten viljat, mutta sitä käytetään ruoanvalmistuksessa viljojen tapaan. Sen lehtiä voidaan syödä lehtivihanneksen tapaan. Kvinoan tunnetuimpia sukulaisia ovat jauhosavikka, punajuuri ja pinaatti.

Historia ja käyttö

Kvinoaa on viljelty Andeilla noin viisituhatta vuotta. Se oli inkojen tärkein viljelyskasvi. Ennen maissin yleistymistä sitä viljeltiin myös Pohjois-Amerikan puolella. Nykyään kvinoa kiinnostaa länsimaissa etenkin keliakiaa sairastavia, koska se on luontaisesti gluteeniton[1].

Kvinoan siemenet kypsyvät noin 15 minuutissa. Sitä käytetään riisin tapaan.

Ravintosisältö

Kvinoa sisältää kaikkia ihmisen tarvitsemia välttämättömiä aminohappoja oikeassa suhteessa, mikä on harvinaista kasvikunnan tuotteissa.[1] Kvinoassa on enemmän proteiinia kuin riisissä tai muissa viljoissa, ja se sisältää paljon ravintokuitua, fosforia, rautaa ja magnesiumia.

Ravintoarvoja per 100 g[2] Kvinoa, keitetty Riisi, keitetty Peruna, keitetty kuorineen Vettä 71 g 68,6 g 77,8 g Proteiineja 4,4 g 2,38 g 2,86 g Rasvaa 1,92 g 0,21 g 0,10 g Hiilihydraatteja 21,3 g 28,59 g 17,21 g Kuituja 2,8 g 0,3 g 3,3 g Fosforia 152 mg 37 mg 54 mg Rautaa 1,48 mg 1,49 mg 6,07 mg

Kasvu ja viljely

Suurimmat kvinoan tuottajat - 2005
(miljoonaa tonnia) Peru 27,0 Bolivia 23,5 Ecuador 0,7 Maailma yhteensä 51,2

Kvinoa on yksivuotinen kasvi, joka saattaa kasvaa 2,5 m korkeaksi.[3] Lehdet ovat pitkulaiset, ja siemenet muodostavat rypäsmäisiä röyhyjä. Se viihtyy aurinkoisella kasvupaikalla, kuivassa maassa. Siemenen pinta on karvaan, lievästi myrkyllisen saponiinin peitossa, minkä takia siemenet on pestävä tai kuorittava ennen ruoaksi valmistamista. Aineen etuna on kuitenkin se, että esimerkiksi linnut jättävät sadon rauhaan. Saponiinipitoisuutta on yritetty jalostamalla alentaa, mutta saponiinittomat lajikkeet tulevat liian helposti lintujen syömiksi. Kvinoan lehdissä on oksaalihappoa.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) julkisti vuonna 2013, että MTT on 15 vuoden jalostuksella pystynyt tuottamaan vihdoin kvinoalajikkeen, joka kestää myös Suomen pohjoista ilmastoa.[4] Nykyään kotimaista kvinoaa saa tavallisista ruokakaupoista.

Lähteet

  1. a b Laura Hossi, Mikael Juntunen: Astronauttien superruoka sopeutui Suomen ilmastoon 6.9.2013. Yle uutiset. Viitattu 7.9.2013.
  2. Quinoa USDA. Viitattu 7.9.2013.
  3. Itu Biodyn Oy: Quinoa itubiodyn.fi. Viitattu 28.2.2010. (suomeksi)
  4. http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kvinoa-jalostui-suomen-oloihin-1.46546

Aiheesta muualla

licensa
cc-by-sa-3.0
drit d'autor
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visité la sorgiss
sit compagn
wikipedia FI

Kvinoa: Brief Summary ( Finlandèis )

fornì da wikipedia FI

Kvinoa eli kinua (Chenopodium quinoa) on eteläamerikkalainen hiilihydraattipitoinen ruokakasvi. Se ei ole heinäkasvi kuten viljat, mutta sitä käytetään ruoanvalmistuksessa viljojen tapaan. Sen lehtiä voidaan syödä lehtivihanneksen tapaan. Kvinoan tunnetuimpia sukulaisia ovat jauhosavikka, punajuuri ja pinaatti.

licensa
cc-by-sa-3.0
drit d'autor
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visité la sorgiss
sit compagn
wikipedia FI