Metsähevosmuurahainen - myös nimiä aitohevosmuurahainen tai pelkkä hevosmuurahainen käytetään - (Camponotus herculeanus) on suurin muurahaislaji Suomessa. Sen pituus vaihtelee 6−18 millimetriin. Metsähevosmuurahaiset eivät syö puuta, mutta ne kaivavat siihen käytäviään. Nämä muurahaiset asuvat tavallisesti havupuiden sisällä (sekä elävien, että kuolleiden). [1] Laji saattaa vaurioittaa puutalojen rakenteita, mutta vauriot jäävät yleensä pariin hirsimetriin.
Metsähevosmuurahaisia esiintyy koko maassa. Samaan sukuun, hevosmuurahaiset, kuuluvat Suomessa lisäksi Etelä-Suomessa harvinaisena esiintyvä harvinaisena punahevosmuurahainen (Camponotus ligniperda) ja aivan lounaisimmassa ja kaakkoisimmassa kulmassa tavattu mustahevosmuurahainen (Camponotus vagus).
Metsähevosmuurahainen - myös nimiä aitohevosmuurahainen tai pelkkä hevosmuurahainen käytetään - (Camponotus herculeanus) on suurin muurahaislaji Suomessa. Sen pituus vaihtelee 6−18 millimetriin. Metsähevosmuurahaiset eivät syö puuta, mutta ne kaivavat siihen käytäviään. Nämä muurahaiset asuvat tavallisesti havupuiden sisällä (sekä elävien, että kuolleiden). Laji saattaa vaurioittaa puutalojen rakenteita, mutta vauriot jäävät yleensä pariin hirsimetriin.
Metsähevosmuurahaisia esiintyy koko maassa. Samaan sukuun, hevosmuurahaiset, kuuluvat Suomessa lisäksi Etelä-Suomessa harvinaisena esiintyvä harvinaisena punahevosmuurahainen (Camponotus ligniperda) ja aivan lounaisimmassa ja kaakkoisimmassa kulmassa tavattu mustahevosmuurahainen (Camponotus vagus).
