Rätvänä (Potentilla erecta) on yleinen pienin keltaisin kukin kukkiva monivuotinen hyönteispölytteinen kasvi. Sen erottaa muista samankaltaisista kukista neljän terälehden takia.
Rätvänä on ruohovartinen 10–30 cm korkea kasvi. Sen varsi on haarainen ja sormilehdykkäiset lehdet kasvavat ruusukkeina. Kukka on keltainen, neliterälehtinen ja halkaisijaltaan 5–10 mm. Maavarsi on paksu ja sisäosistaan punainen, mikä on antanut kasville ruotsinkielisen nimen blodrot, verijuuri; myös Suomen murteissa rätvänää on kutsuttu verijuureksi, punajuureksi tai veriruohoksi.[1]
Rätvänä kasvaa Aasiassa ja Pohjois-Euroopassa.
Rätvänä viihtyy kosteilla valoisilla paikoilla kuten suolla tai metsän reunassa.
Rätvänää on käytetty rohdoskasvina ja värjäykseen.[2]
Rätvänä (Potentilla erecta) on yleinen pienin keltaisin kukin kukkiva monivuotinen hyönteispölytteinen kasvi. Sen erottaa muista samankaltaisista kukista neljän terälehden takia.
