Bacillus on Bacillaceae-heimoon kuuluva gramposiitiivinen bakteerisuku, johon kuuluu useita lajeja. Suvun lajeja elää kaikkialla ja ne ovat enimmäkseen aerobisia, mutta osa on myös fakultatiivisesti anaerobisia.[2][3] Tämän bakteerisuvun nimi, Bacillus, merkitsee suomeksi ”pientä sauvaa”.[1]
Bacillus bakteerit ovat muodoltaan sauvamaisia, eli basilleja, ja ne voivat muuntua itiömuotoon. Itiöinä ne kestävät äärioloja, mutta eivät lisäänny. Vaikka Bacillus-lajit ovat enimmäkseen grampositiivisia, osalla lajeista solut muuttuvat ikääntyessään gramnegattivisiksi. Bacilluksilla on monia erilaisia fysiologisia ominaisuuksia, midenkä johdosta suvun eri lajit voivat elää kaikentyyppisissä ympäristöissä. Niitä elää esimerkiksi arktisessa maaperässä, makean veden tai meren sedimentissä, aavikoiden hiekassa ja kuumissa lähteissä.[3]
Osa Bacillus-lajeista aiheuttaa tauteja esimerkiksi Bacillus anthracis saa aikaan pernaruttoa. Bacillus larvae, Bacillus lentimorbus ja Bacillus popilliae taasen ovat eri hyönteisryhmien taudinaiheuttajia. Koska Bacillus-itiöt kestävät kuumuutta ja säteilyä, ne voivat aiheuttaa ongelmia elintarviketeollisuudelle mm. pilaamalla ruokia ja Bacillus cereus voi aiheuttaa ruokamyrkytyksiä.[3]
Bacillus on Bacillaceae-heimoon kuuluva gramposiitiivinen bakteerisuku, johon kuuluu useita lajeja. Suvun lajeja elää kaikkialla ja ne ovat enimmäkseen aerobisia, mutta osa on myös fakultatiivisesti anaerobisia. Tämän bakteerisuvun nimi, Bacillus, merkitsee suomeksi ”pientä sauvaa”.
